Vuorovesilukkiutunut planeetta

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Vuorovesilukkiutunut planeetta, joka on erittäin tärkeä nykyään. Vuorovesilukkiutunut planeetta on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla politiikasta tieteeseen, kulttuurin ja yhteiskunnan kautta yleensä. Kautta historian Vuorovesilukkiutunut planeetta on ollut tutkimuksen ja keskustelun kohteena, mikä on herättänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt syviä pohdiskeluja sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään. Tässä mielessä on olennaista analysoida yksityiskohtaisesti Vuorovesilukkiutunut planeetta:een liittyviä eri näkökohtia, ottaa huomioon sen vaikutukset ja seuraukset sekä mahdolliset ratkaisut, joita sen läsnäolon seurauksena voi syntyä. Siksi tämän artikkelin päätavoitteena on tarjota laaja ja päivitetty näkemys Vuorovesilukkiutunut planeetta:stä, jotta voidaan edistää kriittistä ja rakentavaa pohdintaa tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Kuuma jupiter, jollaiset ovat luultavasti monesti vuorovesilukkiutuneita.

Vuorovesilukkiutunut planeetta on planeetta, joka kääntää aina saman puolensa kohti keskustähteään. Tämä johtuu lähellä olevan tähden suuresta vetovoimasta. Planeetalla on pimeä ja valoisa pallonpuolisko. Tämänkaltaisen planeetan näkyvä pinta voi olla kiinteä, nestemäinen tai kaasumainen. Planeetan auringon alla oleva piste on hyvin kuuma Maata vastaavalla etäisyydelläkin, ja pimeä puoli erittäin kylmä.

Suurimassaisilla tähdillä vuorovesilukkiutunut planeetta ei ole edes teoriassa asuinkelpoinen, koska on niin kuuma. Ns kuumat jupiterit, neptunukset ja ktooniset planeetat ovat monestikin vuorovesilukossa. Täyden vuorovesilukkiutumisen sijasta planeetta voi pyöriä esim. 2/3-resonassissa niin kuin Merkurius. Auringolla kevyemmillä oransseilla ja punaisilla kääpiötähdillä uskotaan olevan asuinkelpoisessa vyöhykkeessä vuorovesilukkiutuneita planeettoja. Näillä uskotaan vallitsevan laajalti siedettäviä lämpötiloja, jos kaasukehän kaasua, vettä ja/tai pilviä on riittävästi.

Vuorovesilukkiutunut jättiläisplaneetta

Ns. kuumat jupiterit ja neptunukset ovat elämälle sopimattomia. Kuumat pilvet kiertävät niiden ympäri. Myös alla olevat nestemäisen vaipan virtaukset tasaavat planeetan lämpötiloja.

Kuuma vuorovesilukkiutunut planeetta

Kuuma vuorovesilukkiutunut planeetta saattaa muistuttaa Merkuriusta, Venusta ja tuliperäistä Jupiterin kuuta Ioa. On spekuloitu planeetasta, jonka päivänpuoli olisi sulaa laavaa ja yöpuoli kiveä.

Asuinkelpoinen vuorovesilukkiutunut planeetta

Vuorovesilukkiutuneen planeetan lämpötila Auringon alla Maan etäisyydellä on noin +120 °C:een luokkaa. Koko yöpuoli on teoriassa hyvin kylmä. Planeetan elinkelpoinen alue rajoittuu näin ollen kapealle vyöhykkeelle lähelle planeetan valon ja varjon rajaa.

Paksu kaasukehä, meri ja pilvet tasaavat laajoja alueita planeetasta lämpötilaltaan elinkelpoiseksi. Tällöinkin planeetan yöpuolella on joko merijäätä tai suuri mannerjäätikkö. Luultavasti Auringon alla pisteen ympäristössä on runsaasti pilviä[1] ja/tai suuri hurrikaani. Koska planeetta kiertää keskustähtensä ympäristönsä nopeasti, coriolis-voimilla on suuri vaikutus tuuliin.[2][3] Vuorovesilukkiutuneessa vesimaailmassa on esim. yli 5 metriä paksu merijää yönpuolella. Jää lohkeilee päivänpuolella jäävuoriksi ja sulaa. Uutta jäätä syntyy päivänpuolelta tulevasta kosteudesta.[4] Hieman kylmemmässä maailmassa jää ulottuu päivänpuolelle, ja merivirrat muotoilevat nuolimaiseksi teoreettisesti pyöreän jäättömän meren.[5][6]

Vuorovesilukkiutuneen Mustan Maan lämpötiloja

Jos Maa olisi musta, kaasukehätön ja vuorovesilukkiutunut, Auringon alla olisi +120 °C:n lämpötila.[7]

Leveysaste Lämpötila
0° 120 °C
15° 116 °C
30° 106 °C
45° 87 °C
60° 57 °C
75° 7 °C
90° −273 °C

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Koh Xuan Yang: Stabilizing Cloud Feedback on Tidally Locked Planets Beyond Earthly Skies. 6.5.2014. Viitattu 28.04.2018.
  2. ↑ How would winds behave on a tidally locked planet? Worldbuilding Stack Exchange. 2014. Viitattu 28.04.2018.
  3. ↑ ng, Kevin: Gliese 581g as a scaled-up version of Earth: atmospheric circulation simulations INSPIRE-HEP. 24.10.2010. Viitattu 28.04.2018.
  4. ↑ Haynes, Korey: Habitability Still a Go on Tidally Locked Terrestrial Exoplanets Astrobites. 7.11.2014. Viitattu 28.04.2018.
  5. ↑ Jiang, Zhang: Exo-oceanography, climate, and habitability of tidal-locking exoplanets around M-dwarfs 13.1.2014. Peking University. Arkistoitu 29.4.2018. Viitattu 28.04.2018.
  6. ↑ Hu, Yongyun & Yang, Jun: Role of ocean heat transport in climates of tidally locked exoplanets around M dwarf stars PNAS. 22.11.2013. Viitattu 28.04.2018.
  7. ↑ Mustelin s.lähde tarkemmin?

Aiheesta muualla