WPA (salausprotokolla)

Nykymaailmassa WPA (salausprotokolla):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ​​ihmisiä kohtaan. WPA (salausprotokolla) on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko yhteiskuntaan kohdistuvan vaikutuksensa, kulttuurisen merkityksensä tai jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. WPA (salausprotokolla) on ollut syntymästään tähän päivään asti keskustelun, analyysin ja tutkimuksen kohteena eri alojen asiantuntijoiden toimesta, mikä osoittaa sen merkityksen nykyisessä tilanteessa. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökohtia, jotka liittyvät WPA (salausprotokolla):een ja sen vaikutukseen nykyiseen yhteiskuntaan, jotta voimme tarjota laajemman ja kattavamman näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

WPA eli Wi-Fi Protected Access on WLAN-verkoissa käytettävä salausprotokolla. Sen kehitti Wi-Fi Alliancen aiemmin käytetyn WEP-salauksen ongelmien paljastuttua 2000-luvun alussa[1]. WPA-stardardi julkaistiin 2003 ja se tarkoitettiin siirtymävaiheen protokollaksi ennen WPA2:a [2].

WPA-protokollassa WEP-salauksen heikot aloitusvektorit on korjattu ja lisäksi salausavainta vaihdetaan automaattisesti 10 000 paketin välein. WPA:ssa on käytössä TKIP-salaus (Temporal Key Integrity Protocol) eli WEP-avaimen hajautus mahdollistaa jaetun salaisen avaimen suojaamisen hyökkäyksiltä. TKIP parantaa langattoman verkon turvallisuutta huomattavasti ottamalla käyttöön pakettikohtaiset salausavaimet. TKIP salaa liikenteen RC4-algoritmilla mutta salausavaimen pituus on 128 bittiä. WPAn huonona puolena pidetään sen alttiutta palvelunestohyökkäyksille.

Myös WPA:sta on löydetty useita haavoittuvuuksia [3][4], ja sitä seurasikin myöhemmin WPA2, eli IEEE 802.11i protokolla, jossa tietoturvaominaisuuksia on edelleen kehitetty.

Lähteet

  1. ↑ Pertti Hämäläinen: Voiko salauksiin luottaa? TIVI. 21.9.2001. Viitattu 22.7.2021.
  2. ↑ Jarmo Huhtanen: Wpa-turvateknologia virallisesti julki TIVI. 29.4.2003. Viitattu 22.7.2021.
  3. ↑ Samuli Kotilainen: Langattomista wlan-verkoista löytyi taas vakava tietoturva-aukko TIVI. 9.11.2004. Viitattu 22.7.2021.
  4. ↑ Perttu Pitkänen: Wlan-salaus murrettiin Iltasanomat. 6.11.2008. Viitattu 22.7.2021.