Nykymaailmassa Wikströmin linja-autoliikenne on aihe, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Johtuipa sen yhteiskunnallinen merkitys, vaikutus populaarikulttuuriin tai merkitys tieteen alalla, Wikströmin linja-autoliikenne on noussut jatkuvaksi keskustelunaiheeksi. Tekniikan ja globalisaation myötä Wikströmin linja-autoliikenne on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen, synnyttää kiivaita keskusteluja ja herättää kiinnostuksen miljoonissa ihmisissä ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme Wikströmin linja-autoliikenne:n eri puolia ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.
Wikströmin linja-autoliikenne (ennen Wikström & Degerlund) on raaseporilainen linja-autoliikennöitsijä. Yhtiön perustivat Hilding Wikström ja Bertel Degerlund vuonna 1945.
Bromarvista kotoisin olleet Hilding Wikström ja Bertel Degerlund aloittivat liikennöinnin käytetyllä kuorma-autolla keväällä 1945. Vuonna 1948 ostettiin seka-auto ja vuonna 1949 ensimmäinen uusi linja-auto. Kaikki 1950-luvun ajan hankitut linja-autot olivat Volvo-merkkisiä, mutta 1960-luvun alussa yhtiö siirtyi käyttämään Scaniaa. Wikström & Degerlund oli Kutter-koritehtaan asiakas 1960-luvulta Kutterin toiminnan loppumiseen, vuoteen 1988 saakka. Vuonna 1973 yhtiön päälinjaksi tuli päivittäinen pikavuoro Bromarv–Helsinki. Yhtiöstä tuli Wikströmin perheyhtiö vuonna 1981, jolloin toinen perustaja Bertel Degerlund myi osuutensa.[1]
Vuonna 1997 Wikström & Degerlund ajoi pikavuoroja Hanko–Tammisaari–Helsinki ja Bromarv–Tammisaari–Helsinki sekä koululaisvuoroja Bromarvin, Tenholan ja Tammisaaren alueilla. Vuosina 1962–1981 yhtiö ajoi myös linjaa Hangosta Turkuun. Yhtiöllä oli kuusi linja-autoa ja sen toimitusjohtajana oli Hilding Wikströmin poika Ralf Wikström. Vuotuinen ajosuorite oli puoli miljoonaa kilometriä, ja yhtiön liikevaihto jakautui puoliksi linjaliikenteen ja tilausajojen kesken.[1]
Yhtiö harjoittaa liikennettä Raaseporin seudulla Helsinkiin asti. Tilausajoja yhtiö harjoittaa koko euroopassa.