Wilhelm Forsman
Nykymaailmassa Wilhelm Forsman:stä on tullut yhä tärkeämpi. Wilhelm Forsman:stä on tullut jatkuvan mielenkiinnon ja keskustelun aihe yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai kulttuurielämän vaikutuksensa vuoksi. Wilhelm Forsman on jättänyt lähtemättömän jäljen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sen alkuperästä tämän päivän kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Wilhelm Forsman:n merkitystä ja analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä. Wilhelm Forsman on edelleen kiinnostava ja merkityksellinen aihe alkuperästään sen muuttumiseen ajan myötä, mikä herättää uteliaisuutta niin tutkijoissa, akateemikoissa kuin harrastajissakin.
Wilhelm Forsman (19. toukokuuta 1816 Vaasa – 6. maaliskuuta 1880 Pietari) oli suomalainen senaattori ja hovioikeudenasessori.
Forsmanin vanhemmat olivat Vaasan hovioikeuden presidentti Johan William Forsman (1788–1883) ja Elisabet Charlotta Böcker. Hän pääsi ylioppilaaksi 1831 ja suoritti Helsingin yliopistossa tuomarintutkinnon 1837. Forsman sai varatuomarin arvon 1838.
Forsman oli Viipurin hovioikeudessa kanslistina 1841–1845, aktuaarina 1845–1847, ylimääräisenä viskaalina 1847, notaarina 1847–1850, vt. sihteerinä 1850–1854, varakanneviskaalina 1852–1854 ja hovioikeuden apujäsenenä 1854–1859. Hän oli Jääsken tuomiokunnan tuomarina 1856–1867, sai hovioikeudenasessorin arvonimen 1865 ja oli vt. laamannina Viipurin ja Karjalan laamannikunnissa. Viimeksi Forsman oli Suomen senaatin oikeusosastolla senaattorina 1867–1880 ja samalla hän oli Suomen asiain komitean jäsenenä Pietarissa 1874–1880.
Forsman ei ollut naimisissa mutta hänellä oli kasvattipoika Oskari Emil Forsman (1867–1900) joka toimi rautatievirkamiehenä ja oli viimeksi asemapäällikkönä Ylivieskassa.[1]
Lähteet
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Vilhelm Forsman. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 11.7.2015.
