Wilhelm Westman
Nykyään Wilhelm Westman:stä on tullut erittäin tärkeä kysymys yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Wilhelm Westman on ottanut perustavanlaatuisen roolin elämässämme ja vaikuttanut kaikkeen kommunikaatiotavasta poliittisiin päätöksiimme. Siksi on erittäin tärkeää analysoida perusteellisesti Wilhelm Westman:n vaikutukset jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Tässä artikkelissa tutkimme Wilhelm Westman:n merkitystä nykymaailmassa ja tarjoamme täydellisen yleiskatsauksen, jonka tarkoituksena ei ole vain tiedottaa, vaan myös herättää pohdintaa ja keskustelua tästä tärkeästä aiheesta.
Johan Wilhelm Westman (18. kesäkuuta 1878 Siuntio – 20. kesäkuuta 1955 Ruotsi) oli suomalainen poliitikko ja varatuomari. Westman toimi RKP:n kansanedustajana vuosina 1930–1933 edustaen Uudenmaan läänin vaalipiiriä. Westman toimi myös Hangon kaupunginvaltuuston puheenjohtajana sekä kaupunginhallituksen jäsenenä.[1]
Työurallaan Westman toimi pankkivirkamiehenä Helsingissä 1903–1906, Hangon kaupunginvoutina 1906–1908, Hangon kaupunginviskaalina 1906–1907, Hangon rahatoimikamarin sihteerinä 1906–1918, Hangon poliisilaitoksen sihteerinä 1907–1908, Hangon oikeusneuvosmiehenä 1908–1919, Pohjoismaiden osakepankin, myöhemmin Pohjoismaiden yhdyspankin Hangon konttorin johtajana 1916–1935, Finska Forcit-dynamit Ab:n toimitusjohtajana vuodesta 1919, Hangöbladetin kirjapainon toimitusjohtajana vuodesta 1908, Ab Ha-Te-Ke:n toimitusjohtajana vuodesta 1943, asianajajana Hangossa 1906–1908, Hangon satamahallituksen sihteerinä 1910–1917, harjoitti maanviljelystä 1916–1932 ja Norjan varakonsulina 1929–1940 ja 1945.[1]
Westman kirjoitti ylioppilaaksi 1898, suoritti ylemmän hallintotutkinnon 1903, oikeustutkinnon 1906 ja varatuomarin tutkinnon 1908. Westmanin puoliso vuosina 1903–1934 oli Julia Maria Sonck ja vuodesta 1935 Thilly Maria Damström (e. Blomqvist).[1]
Lähteet
- ↑ a b c Wilhelm Westman Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
