Tässä artikkelissa tutkimme Wilma (ohjelmisto):n kiehtovaa maailmaa ja kaikkia sen vaikutuksia elämäämme. Analysoimme yksityiskohtaisesti kaikkia Wilma (ohjelmisto):een liittyviä olennaisia näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan. Tulemme selvittämään, kuinka Wilma (ohjelmisto) on kehittynyt ajan myötä ja mikä sen merkitys on nykymaailmassa. Lisäksi tutkimme Wilma (ohjelmisto):n ympärillä olevia monia näkökulmia sekä sen herättämiä kiistoja ja keskusteluja. Toivomme tämän artikkelin avulla tarjoavamme kattavan ja rikastuttavan näkemyksen Wilma (ohjelmisto):stä, jotta lukijamme ymmärtävät paremmin tätä ilmiötä ja sen seurauksia.
Wilma | |
---|---|
![]() |
|
![]() Wilma-mobiilisovellus vuonna 2022 |
|
Luoja | Starsoft Oy |
Kehittäjä | Visma Aquila Oy |
Julkaisija | Visma Aquila |
Kehityshistoria | |
Ensijulkaisu | 2000 |
Tiedot | |
Ohjelmistotyyppi | viestintä |
Käyttökielet | suomi, ruotsi, englanti |
Alusta | iOS, Android, verkkoselain |
Lisenssi | omisteinen |
Aiheesta muualla | |
Verkkosivusto |
Wilma on tietojärjestelmä, jota käytetään kodin ja koulun väliseen viestintään. Wilma-ohjelmistoa voidaan käyttää varhaiskasvatuksesta[1] toisen asteen oppilaitoksiin asti Suomessa.[2] Wilmaa kehittää Visma Aquila Oy.
Wilman kehittänyt StarSoft Oy perustettiin vuonna 1988 Vaasassa.[2] Wilma pohjautuu Primus-hallinto-ohjelmaan ja Kurre-työjärjestysohjelmaan, jotka integroitiin Wilman avulla.[2][3]
Vuoteen 2008 asti Wilman toiminnot oli jaettu tasoihin, joista koulut olivat hankkineet yhden tai useampia. Kesällä tasojaoista luovuttiin ja myös suppeamman Wilma-version hankkineet koulut saivat käyttöönsä kaikki ohjelman toiminnot.[2] Wilmaa käytti Suomessa 1500 koulua 161 paikkakunnalla, esimerkiksi Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Oulussa, Turussa ja Kuopiossa. Palvelua käytettiin niin alakouluissa kuin korkeakouluissakin. StarSoftin markkinaosuus oli yläasteella ja lukioissa 90 prosenttia, ammatillisissa oppilaitoksissa noin 70–80 prosenttia ja ala-asteilla 70 prosenttia.[2]
StarSoft ja Microsoft julkaisivat Wilman Windows 8 -sovelluksen joulukuussa 2013. Sovellukseen saattoi lisätä useamman kunnan tai koulun tunnuksia, toisin kuin selainversiossa. Sovellusta saattoi käyttää tietokoneilla ja tableteilla.[4]
Windows Phone -sovellus julkaistiin alkuvuonna 2014.[4] Joulukuussa julkaistiin myös Wilman Android- ja iOS-sovellukset. Niissä saattoi muun muassa vastaanottaa ilmoituksia, kirjoittaa ja lukea pikaviestejä, selvittää poissaoloja ja ilmoittaa niistä etukäteen.[5]
Visma osti 56 henkilöä työllistäneen StarSoftin huhtikuussa 2016.[6] Marraskuussa StarSoftin nimeksi vaihtui Visma InCommunity ja Wilmaan otettiin käyttöön Visman tuotteista ja palveluista tuttu Nordic Cool -käyttöliittymädesign.[7]
Maaliskuussa 2019 Wilmaa kehittänyt Visma ja kouluhyvinvointiin keskittynyt digipalveluita tarjonnut School Day Helsinki aloitti yhteistyön. School Dayn kehittämän Dashboard-kojelaudan avulla Wilman taustalla toimivan InSchool-oppilashallintojärjestelmän tiedoista voitiin tehdä mittareita opetustoimen johtamisen tueksi.[8]
Vuonna 2021 Wilmalla oli 2 miljoonaa suomalaista käyttäjää.[9] Wilma siirrettiin SaaS-tuotteeksi. Aiemmin järjestelmää oli ylläpidetty käyttäjäkuntien omista konesaleista tai heidän kumppaneidensa palvelimilta.[9]
Wilma on osa Visman opetusalan järjestelmäperhettä, jonka moottorina toimii Primus. Kurrea käytetään koulun työjärjestyksien tekemiseen eli lukuvuosisuunnitteluun.[9]
Henkilökunnalle Wilmassa on toiminnot muun muassa yhteydenpitoon huoltajien kanssa, arviointiin ja tuntimerkintöjen tekemiseen.[3] He voivat myös lähettää Wilman kautta kiireellisiä tekstiviestejä ja sähköpostiviestejä.[10]
Huoltajat voivat hakea Wilman kautta esimerkiksi varhaiskasvatuspaikkaa, seurata koulunkäyntiä ja pitää yhteyttä henkilökuntaan.[1][3]
Opiskelijat voivat Wilmassa esimerkiksi viestiä oppilaitoksensa henkilökunnan kanssa, ilmoittautua kursseille, tarkastella työjärjestystä ja arvosanoja.[3]
Wilman kautta on mahdollista kerätä kurssipalautetta, tehdä kyselyjä ja täyttää erilaisia lomakkeita.[11] Muun muassa oppilaan erityisopetukseen liittyvät pedagogiset asiakirjat voi täyttää ja säilyttää Wilmassa.[3]
18-vuotias Miika Kaunisto julkaisi Wilma-käyttöliittymää hyödyntävän Wilmoid-sovelluksen Google Play -kaupassa huhtikuussa 2011.[14]
17-vuotias Ilari Juusela julkaisi Wilu-mobiilisovelluksensa elokuussa 2014[14] Google Play -kaupassa.[15]
Kolmas opiskelijan tekemä Wilma-pohjainen sovellus oli Wilma Plus, jonka koodasi kaksi viikkoa Vismalla työharjoittelussa ollut Ruben Mkrtumyan. Android-pohjainen sovellus julkaistiin syksyllä 2020 kahden vuoden kehitystyön jälkeen.[16]