Witold Woyda:n puitteissa on tarpeen pohtia tämän näkökohdan tärkeyttä nykyään. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, sosiaalisella tai ammatillisella tasolla, Witold Woyda:llä on ratkaiseva rooli jokapäiväisessä elämässämme. Sen alkuperästä sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa on olennaista ymmärtää, miten Witold Woyda on kehittynyt ajan myötä ja miten se vaikuttaa nykymaailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme Witold Woyda:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja tarjoamme kattavan kuvan sen merkityksestä nykyään.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: ![]() | |||
Miesten miekkailu | |||
![]() | |||
![]() |
München 1972 | floretti | |
![]() |
München 1972 | floretin joukkuekilpailu | |
![]() |
Tokio 1964 | floretin joukkuekilpailu | |
![]() |
México 1968 | floretin joukkuekilpailu |
Witold Woyda (10. toukokuuta 1939 Poznań, Puola – 5. toukokuuta 2008 Bronxville, New York) oli puolalainen miekkailija ja olympiavoittaja. Hänen aseenaan oli floretti.
Woyda sijoittui Rooman 1960 olympialaisissa florettimiekkailun henkilökohtaisessa kilpailussa neljänneksi ja joukkuekilpailussa viidenneksi. Tokion 1964 olympialaisissa hän sai joukkuekilpailussa hopeaa ja Méxicon 1968 kisoissa joukkuekilpailussa pronssia, mutta kummallakaan kerralla hän ei menestynyt henkilökohtaisessa kilpailussa. Münchenin 1972 olympialaisissa hän voitti kultaa henkilökohtaisessa kilpailussa. Hän voitti alkukierrosten 20 ottelustaan vain 14, mutta finaalikierroksella hän voitti kaikki viisi vastustajaansa. Toisen kultamitalin hän voitti joukkuekilpailussa.
Maailmanmestaruuskilpailuissa Woyda sai henkilökohtaisessa kilpailussa hopeaa vuonna 1962.
Woyda kuoli 5. toukokuuta 2008 keuhkosyöpään.[1]
1896: Eugène-Henri Gravelotte | 1900: Émile Coste | 1904: Ramón Fonst | 1906: Georges Dillon-Kavanagh | 1912: Nedo Nadi | 1920: Nedo Nadi | 1924: Roger Ducret | 1928: Lucien Gaudin | 1932: Gustavo Marzi | 1936: Giulio Gaudini | 1948: Jehan Buhan | 1952: Christian d’Oriola | 1956: Christian d’Oriola | 1960: Viktor Ždanovitš | 1964: Egon Franke | 1968: Ionel Drîmbă | 1972: Witold Woyda | 1976: Fabio Dal Zotto | 1980: Vladimir Smirnov | 1984: Mauro Numa | 1988: Stefano Cerioni | 1992: Philippe Omnès | 1996: Alessandro Puccini | 2000: Kim Young-ho | 2004: Brice Guyart | 2008: Benjamin Kleibrink | 2012: Lei Sheng | 2016: Daniele Garozzo | 2020: Cheung Ka-long | 2024: Cheung Ka-long |