Xerox Alto

Xerox Alto:n universumissa on loputtomasti tutkittavia, ymmärrettäviä ja keskusteltavia puolia. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa Xerox Alto:stä on tullut keskeinen keskustelun ja pohdinnan aihe eri alueilla. Sen vaikutus kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja teknologiaan tekee siitä kiistattoman päähenkilön globaalilla näyttämöllä. Kautta historian Xerox Alto on kehittynyt ja synnyttänyt suuria muutoksia ja haasteita, ja se on edelleen tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena niin asiantuntijoille kuin harrastajillekin. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Xerox Alto:n tärkeimpiä puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaan.

Xerox Alto
Kehittäjä Xerox
Tyyppi minitietokone
Julkaistu 1973
Keskusmuisti 128 KB

Xerox Alto on Xeroxin Palo Alton -yksikössä (PARC) kehittämä työasema. Tietokone oli ensimmäinen, jossa yhdistyivät tietokonehiirellä ohjattu graafinen käyttöliittymä, Ethernet-verkkoliittymä ja vaihdettavat massamuistit.[1][2][3][4] Ensimmäinen yksilö valmistui vuonna 1973.[4]

Inspiraatiota tietokoneen kehittämiseen saatiin Douglas Engelbartin vuonna 1968 esittelemästä oN-Line System (NLS) -järjestelmästä.[5][6]

Tietokonetta ei koskaan myyty kuluttajatuotteena mutta sitä lahjoitettiin yliopistoille.[7] Valmistuskustannuksien arvioitiin olevan 12 000 dollaria ja kaupallisen tuotteen hinta olisi ollut 40 000 dollaria.[1] Laitetta valmistettiin noin 1 500–2 000 kappaletta kymmenen vuoden aikana.[8][6] Alton jälkeen Xerox teki useita niin sanottuja D-sarjan tietokoneita: Dolphin (D0), Dorado (D1), Dicentra ja Daybreak.[9][10][11]

Alton konseptit kaupallistettiin vuonna 1981 julkaistussa Xerox Star (Xerox 8010) -tietokoneessa, joka maksoi yli 16 000 dollaria.[7][5][12] Starin kehityksestä kerrotaan, että tärkeänä kohtana oli käyttäjän interaktio koneen kanssa ja konseptimallia kehitettiin ennen laitteiston tai ohjelmiston kehittämistä.[12]Star sisälsi monia ominaisuuksia, jotka ovat nykyään tavallisia kuten bittikarttagrafiikkaa tukevan näytön.[13]

Ohjelmistot

Tietokoneelle tehtiin myös ensimmäinen WYSIWYG-teksinkäsittelyohjelma.[6] Butler Lampson ja Charles Simonyi suunnittelivat Bravo-nimisen tekstinkäsittelyohjelman tietokoneelle.[14][5] Maze War -tietokonepelistä oli versio Altolle.[7] Alto Trek oli Rick Rashidin ja Gene Ballin kehittämä ensimmäinen hiirellä pelattava peli.[15][16]

Ohjelmointia koneelle tehtiin aluksi BCPL-kielellä, ja myöhemmin Mesa- ja Smalltalk-kielillä, jotka molemmat on kehitetty PARC:ssa.[6][17] Smalltalk oli kielen lisäksi ohjelmointiympäristö, jonka kehitykseen vaikutti Alan Kay.[5][18]

Tietokoneessa oli tuki 16-bittiselle merkistölle.[19]

Tekniset tiedot

Tietokone koostui pöydän päälle asetettavasta näytöstä, näppäimistöstä ja hiirestä, sekä pienen jääkaapin kokoisesta keskusyksiköstä.[3] Tietokoneessa oli myös netboot-ominaisuus, jossa tietokone pystyi lataamaan ohjelmiston verkkoyhteyden kautta kiintolevyn ollessa sammutettuna.[20]

Tietokoneessa oli:[6]

74181-piiri oli käytössä useissa aikakauden minitietokoneissa.[21] Piiri ei ollut vielä varsinainen mikroprosessori, koska siinä oli vain ALU-yksikkö.[21][22]

Lähdekoodit

Tietokoneelle kehitettyjen ohjelmien lähdekoodit on julkaistu vuonna 2014.[8][14]

Vaikutus

Vuonna 1979 SIGGRAPH-tapahtumassa esiteltiin PERQ-työasema, jonka kehitykseen Xerox Alto vaikutti.[23] Alton idea rakentaa pieni malli suuresta osituskäyttöjärjestelmästä vaikutti myös Lisp-koneisiin.[24]

Alto vaikutti muun muassa Niklaus Wirthin ryhmän kehittämään Lilith-työasemaan.[25]

Altoon kehitetty tekniikka vakuutti Steve Jobsin muuttamaan Apple Lisan tekstipohjaisesta graafiseen käyttöliittymään perustuvaksi.[26] Useat Xerox PARCin työntekijät siirtyivät myöhemmin Applelle.[26]

Lähteet

  1. ↑ a b Xerox Alto Computer History Museum. Viitattu 30.7.2017.
  2. ↑ The History of User Interface Design Fujixerox. Arkistoitu 30.7.2017. Viitattu 30.7.2017.
  3. ↑ a b CED in the History of Media Technology cedmagic.com. Viitattu 30.7.2017.
  4. ↑ a b Xerox Alto toastytech.com. Viitattu 30.7.2017.
  5. ↑ a b c d Jeremy Reimer: A History of the GUI (sivu 3) 5.5.2005. Ars Technica. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e Xerox Alto history-computer.com. Arkistoitu 5.12.2020. Viitattu 30.7.2017.
  7. ↑ a b c The Xerox Alto II/XM Computer DigiBarn computer museum. Viitattu 30.7.2017.
  8. ↑ a b Paul McJones: Xerox Alto Source Code 21.10.2014. Computer History Museum. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)
  9. ↑ The Wildflower Web Site digibarn.com. Viitattu 8.11.2019. (englanniksi)
  10. ↑ Alan O Freier on the "D*" Machines, the Dolphin, Dorado, Dandelion and more digibarn.com. Viitattu 8.11.2019. (englanniksi) 
  11. ↑ Lyle Ramshaw: The Alto-Dolphin-Dorado Briefing Blurb (PDF) toukokuu 1981. Xerox. Viitattu 8.11.2019. (englanniksi)
  12. ↑ a b Designing the Star User Interface (PDF) tech-insider.org. huhtikuu 1982. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi) 
  13. ↑ The Interface Experience: Bard Graduate Center interface-experience.org. Viitattu 1.10.2023.
  14. ↑ a b Paul McJones: Xerox Alto file system archive 9.11.2017. Computer History Museum. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)
  15. ↑ Alto Trek Ultimate History of Video Games. Arkistoitu 11.7.2019. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)
  16. ↑ Developer Journal: Allegiance, Chapter 1 22.6.2012. IGN. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)
  17. ↑ McJones, Paul: Xerox Alto file system archive Computer History Museum. Viitattu 30.7.2017.
  18. ↑ Alan Kay ACM. Viitattu 13.5.2018. (englanniksi)
  19. ↑ Early Years of Unicode unicode.org. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
  20. ↑ Xerox Alto Restoration Part 16 – our disk goes down, the Alto connects to Google and draws fractals CuriousMarc. Viitattu 15.10.2017.
  21. ↑ a b Inside the vintage 74181 ALU chip: how it works and why it's so strange righto.com. Viitattu 30.7.2017.
  22. ↑ Gianluca G.: Homemade 4-bit TTL Processor based on 74181 chip apollo181.wixsite.com. Arkistoitu 30.7.2017. Viitattu 30.7.2017.
  23. ↑ ICL PERQ 2 T1 Workstation centre for computing history. Viitattu 2.10.2019. (englanniksi)
  24. ↑ William I. Nowicki: Partitioning of Function in a Distributed Graphics System (PDF) bitsavers.org. Viitattu 31.12.2021. (englanniksi)
  25. ↑ Lilith Workstation ethistory.ethz.ch. Viitattu 2.1.2020. (englanniksi) 
  26. ↑ a b Jeremy Reimer: A History of the GUI (sivu 4) 5.5.2005. Ars Technica. Viitattu 2.1.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla