Xocavəndin piirikunta

Nykymaailmassa Xocavəndin piirikunta:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Talouteen, kulttuuriin, politiikkaan ja jokapäiväiseen elämään kohdistuvista vaikutuksistaan ​​terveyteen ja ympäristöön Xocavəndin piirikunta on saavuttanut vertaansa vailla olevan merkityksen. Vuosien varrella Xocavəndin piirikunta:n tutkimus ja analysointi on kehittynyt, mikä on mahdollistanut paremman ymmärryksen sen vaikutuksista ja seurauksista. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Xocavəndin piirikunta:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia ja haasteita nykymaailmassa.

Xocavəndin piiri Azerbaidžanin kartalla.

Xocavəndin piirikunta (azer. Xocavənd rayonu, ven. Ходжавендский район, Hodžavendski raion) on Azerbaidžanin hallintoalue. Sen pinta-ala on 1 458 neliökilometriä.

Xocavəndin piiri sijaitsee Vuoristo-Karabahissa Azerbaidžanin lounaisosassa. Maan virallisen hallinnollisen jaon mukaan se rajoittuu pohjoisessa Xocalın ja Ağdamin, idässä Ağcabədin, kaakossa Füzulin, etelässä Cəbrayılin sekä lännessä Qubadlın, Laçınin ja Şuşan piireihin.

Piiri on perustettu marraskuussa 1991, jolloin Azerbaidžanin parlamentti lakkautti Vuoristo-Karabahin autonomisen alueen ja nimesi Martunin kaupungin Xocavəndiksi. Martunin piiristä ja siihen yhdistetystä Hadrutin piiristä muodostettiin virallisesti Xocavəndin piiri. Käytännössä alue oli osa de facto itsenäistä Artsakhin tasavaltaa.

Azerbaidžan valtasi alueen eteläosan (entinen Hadrutin piiri) vuoden 2020 sodassa. Artsakhin tasavallan lakattua olemasta Xocavəndin piirikunta on ollut Azerbaidžanin hallinnassa.[1]

Aiheesta muualla

  1. Sauer, Pjotr: Nagorno-Karabakh’s breakaway government says it will dissolve itself The Guardian. 28.9.2023. Arkistoitu https://archive.ph/9Qf8q. Viitattu 5.8.2024. (englanniksi)