Yöperhonen (elokuva)
Nykyään Yöperhonen (elokuva) on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassamme. Ilmestymisensä jälkeen se on synnyttänyt erilaisia mielipiteitä ja keskusteluja eri aloilla. Yöperhonen (elokuva):n vaikutus ei rajoitu yhteen alueeseen, vaan se ulottuu useisiin jokapäiväisen elämän osa-alueisiin. Siksi on erittäin tärkeää analysoida tämä kysymys perusteellisesti ja ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Yöperhonen (elokuva):n merkitystä ja sen vaikutusta eri yhteyksissä tavoitteenamme edistää laajaa ja kriittistä näkemystä tästä ilmiöstä.
| Yöperhonen | |
|---|---|
| La Chienne | |
 |
|
| Ohjaaja | Jean Renoir |
| Käsikirjoittaja |
|
| Tuottaja |
Pierre Braunberger Roger Richebé |
| Säveltäjä |
Eugénie Buffet Enrico Toselli |
| Kuvaaja | |
| Leikkaaja | Marguerite Houllé-Renoir |
| Tuotantosuunnittelija | Gabriel Scognamillo |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Ranska |
| Tuotantoyhtiö | Etablissements Braunberger-Richebé |
| Levittäjä | Gaumont |
| Ensi-ilta | 1931 |
| Kesto | 96 min. |
| Alkuperäiskieli | ranska |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
|
|
|
Yöperhonen (La Chienne) on Jean Renoirin ohjaama ranskalainen draamaelokuva vuodelta 1931. Se on Renoirin toinen äänielokuva, ja jotkut kriitikot pitävät sitä Renoirin varhaisimpana mestariteoksena.[1]
Kuvauksessa Renoir käyttää peilejä ja heijastumia korostamaan tekopyhyyttä ja ihmisten välisiä mutkikkaita riippuvuussuhteita. Tarina kertoo vanhenevasta toimistotyöntekijästä Maurice Legrandista, jolla on ankara vaimo, ja nuoresta Lucienne ”Lulu” -nimisestä naisesta, jota Legrand auttaa kadulla. Heidän välilleen syntyy suhde, jonka motiiveina ovat Lulun poikaystävän ahneus ja Legrandin pako arjesta.[2]
Näyttelijät
| Michel Simon | … | Maurice Legrand, naimisissa oleva toimistotyöntekijä |
| Janie Marèse | … | Lucienne Pelletier, ”Lulu”, nainen kadulla |
| Georges Flamant | … | Dédé, Lulun poikaystävä ja parittaja |
Myöhempi maine
The New York Timesin kriitikot valitsivat Yöperhosen vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[3]
Lähteet
- ↑ Satu Laaksonen: Jean Renoir. Suomen elokuva-arkisto. Arkistoitu 28.2.2007.
- ↑ Jean Renoir – La Chienne, 1931, . Filmref.com. Arkistoitu 30.4.2008. Viitattu 28.6.2008. (englanniksi)
- ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made. (Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004.) The New York Times. Arkistoitu 11.7.2016. Viitattu 4.7.2016. (englanniksi)