Yhteiskunta

Kysymys Yhteiskunta:stä on asia, joka koskettaa meitä kaikkia enemmän tai vähemmän. Olipa kyseessä henkilön elämä, historiallinen tapahtuma, julkkis tai jokin muu alue, Yhteiskunta herättää ihmisten kiinnostuksen ja uteliaisuuden. Tässä artikkelissa tutkimme Yhteiskunta:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen vaikutuksia, sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen merkitystä nykyään ja sen kehitystä ajan myötä. Alkuperäisestä vaikutuksestaan ​​populaarikulttuuriin Yhteiskunta on aihe, joka ansaitsee keskustella ja ymmärtää syvällisesti. Liity kanssamme tälle Yhteiskunta:n löytö- ja pohdiskelumatkalle!

Pariisi uudenaikaisena suurkaupunkina. Camille Pissarro, Boulevard Montmartre, 1897.

Yhteiskunta on laaja ihmisyhteisö järjestyneenä kokonaisuutena.[1] Se koostuu ihmisistä ja heidän yhteisöistään, jotka asuvat ja ovat vuorovaikutuksessa tietyllä maantieteellisellä alueella, esimerkiksi kansana ja valtiona. Myös erilaiset instituutiot, poliittiset käytännöt tai valtarakenteet, infrastruktuuri ja kulttuuri ovat osa yhteiskuntaa. Yhteiskuntaan kuuluvat myös ihmisyksilöt, perheet ja suvut.

Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien (nykyisten ja siihen mennessä institutionalisoituneiden) vuorovaikutussuhteiden verkostoista. Yhteiskunta jaetaan muun muassa hegeliläisessä ja liberalistisessa perinteessä valtioon ja kansalaisyhteiskuntaan. Uudemmissa teorioissa yhteiskunta jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen: valtiolliseen eli julkiseen sektoriin, (yksityiseen) taloudelliseen toimintaan eli yksityiseen sektoriin ja vapaaehtoistyöhön (kolmas sektori). Vielä uudempi laajennus tähän jaotteluun on neljäs sektori, jolla tarkoitetaan perhettä, sukua ja ystäväpiiriä.

Yhteiskuntien tyyppejä

Eero Järnefelt, Raatajat rahanalaiset, 1893.

Sosiologiassa yhteiskunnan kehitystaso määritellään sen käyttämän teknologian avulla. Alhaisen teknologian yhteiskunnat ovat ympäristön vaihteluiden kuten viljasadon onnistumisen armoilla, kun taas kehittyneemmät yhteiskunnat voivat hallita ympäristöään enemmän. Pääjako on esiteollisiin, teollisiin ja jälkiteollisiin yhteiskuntiin, ja näistä voidaan erottaa alajakoja.[2]

Katso myös

Lähteet

  • Kangas, Risto: Yhteiskunta. Tutkielmia yhteiskunnasta, yhteiskunnan käsitteestä ja sosiologiasta. (2. korjattu painos) Helsinki: Tutkijaliitto, 2006. ISBN 952-5169-41-3

Viitteet

  1. yhteiskunta. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024. Viitattu 6.11.2021.
  2. Chapter 4. Society and Social Interaction Introduction to Sociology. Viitattu 7.11.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

  • Sitaatteja aiheesta Yhteiskunta Wikisitaateissa
  • Levy, Mika ym.: ”Yhteiskunta - normien ja roolien kokonaisuus”, eYhteiskuntaoppi 1: Suomalainen yhteiskunta (YH1). e-Oppi, 2016. Peda-net Viitattu 18.6.2018.
  • Yhteisö. Internetix.