Yleishyödyllinen yhteisö

Nykymaailmassa Yleishyödyllinen yhteisö on ongelma, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Yleishyödyllinen yhteisö on ollut pitkään keskustelun ja keskustelun aiheena, koska sen vaikutus kattaa arjen eri osa-alueita. Yleishyödyllinen yhteisö:stä on tullut aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Sen merkitys on sen vaikutuksessa päätöksiimme, tapaan, jolla koemme ympäröivän maailman ja miten suhtaudumme muihin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Yleishyödyllinen yhteisö-käsitettä ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme, jotta ymmärrämme paremmin sen merkityksen ja pystymme analysoimaan sen merkitystä nykyään.

 Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Yleishyödyllinen yhteisö on yhdistys, säätiö, osakeyhtiö tai muu juridinen yhteisö, jonka toiminnan yhteiskunnallisen hyödyn ja merkityksen katsotaan olevan niin huomattava, että sille voidaan myöntää erityisiä verovapauksia. Samalla yhteisö sitoutuu yhteiskunnallisen yhteisön kriteerien mukaisiin rajoituksiin esimerkiksi yritysvoittonsa tai jakamiensa osinkojen määrässä. Yleishyödyllinen yhteisö ei voi käyttää edes osaa varoistaan perustajansa tai hänen läheistensä hyväksi. Yleishyödyllisyys arvioidaan verotuksen yhteydessä yhteisön sääntöjen ja toiminnan perusteella.[1]

Ruotsiksi yleishyödyllistä organisaatiota kutsutaan nimellä ideell organisation eli aatteellinen organisaatio ja englanniksi se on nonprofit organization, eli voittoa tuottamaton organisaatio). Yleishyödyllinen yhteisö puolestaan on Suomen verohallinnon mukaan ruotsiksi allmännyttigt samfund[2].

Yleishyödyllisyyden määritelmä

Suomessa yleishyödyllisen yhteisön määritelmä löytyy nykyisin ainoastaan tuloverolaissa,[3] jonka 22.1 §:n mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, mikäli

  • se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä
  • sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin
  • se ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.

Kaikkien kolmen ehdon tulee toteutua yhtäaikaisesti. Vaikka suurin osa yleishyödyllisistä yhteisöistä on yhdistyksiä tai säätiöitä, voi myös osakeyhtiö olla luonteeltaan yleishyödyllinen, mikäli se täyttää edellä mainitut kolme kohtaa.

Yleishyödyllisyys aravarakentamisessa

Pääartikkeli: Yleishyödyllinen asuntoyhteisö

Yleishyödyllinen asuntoyhteisö on asuntorakennuttamista harjoittava yhteisö, jolle on myönnetty oikeus hakea Valtion asuntorahaston aravalainaa vuokratalojen tai asumisoikeustalojen rakentamista varten. Yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen kriteerit määritetään arava- ja korkotukilaissa.

Yleishyödyllisen yhteisön verotus

Yleishyödylliset yhteisöt nauttivat laajasta verovapaudesta:

  • Verovapaita ovat yleishyödyllisen yhteisön saamat jäsenmaksut, osingot, korot, vuokratulot osakehuoneistosta, siirtokelvottomalla vuokrasopimuksella vuokratulla tontilla olevan rakennuksen edelleen vuokraamisesta saatu tulo, lahjoitukset sekä luovutusvoitot muusta kuin elinkeinotoimintaan kuuluvasta omaisuudesta.
  • Julkisyhteisöjen toiminta-avustukset yleishyödylliseen toimintaan ovat verottomia.
  • Yleishyödyllinen yhteisö on perintö- ja lahjaverotuksessa verovapaa.[4]

Lisäksi kunnissa voidaan määrätä yleishyödyllisestä käytössä oleville kiinteistöille alhaisempi verokanta, joka voi olla jopa 0 %.

Jos yleishyödyllinen yhteisö täyttää laissa eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista määritellyt edellytykset, yhteisölle voidaan hakemuksesta myöntää enintään viideksi verovuodeksi kerrallaan huojennus tuloverosta elinkeinotulon sekä kiinteistötulon osalta. Huojennus ei koske arvonlisäveroa.

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yleishyödyllinen yhteisö.