Yleiskaava

Tämän päivän artikkelissa tutkimme Yleiskaava:n kiehtovaa maailmaa. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen yleiskatsaus Yleiskaava:stä sen historiallisesta alkuperästä sen nykypäivän merkitykseen, sen useiden käyttötarkoitusten ja sovellusten kautta. Seuraavilla riveillä analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla sekä sen tällä hetkellä kohtaamia trendejä ja haasteita. Monitieteisen lähestymistavan ja kriittisen näkökulman avulla uppoudumme Yleiskaava:n monimutkaisuuteen ja monimuotoisuuteen, jotta voimme tarjota lukijoillemme tietoisen ja rikastuttavan näkökulman tähän jännittävään aiheeseen.

Keskustelutilaisuus Helsingin yleiskaavasta

Yleiskaava on kunnan koko maantieteellisen alueen maankäytön suunnitelma. Yleiskaava sijaitsee kaavoituksen tasoissa maakuntakaavan ja asemakaavan välissä. Yleiskaava sovittaa yhteen ja ohjaa yksityiskohtaisempien asemakaavojen laatimista. Yleiskaavalla ohjataan kaava-alueen käyttöä yleispiirteisesti määrittelemällä ja sovittamalla yhteen esimerkiksi asuin- ja virkistysalueiden, työpaikkojen, palvelujen ja liikenneväylien sijainnit.[1]

Yleiskaavassa voidaan myös merkitä ennallaan säilyvät alueet ja ne alueet, joihin tulee joko pienempiä tai suurempia muutoksia.[2][3] Koko kuntaa käsittelevää kaavaa kutsutaan yleiskaavaksi ja rajattua aluetta koskevaa kaavaa taas osayleiskaavaksi.[1] Osayleiskaava voidaan tehdä vaikkapa ranta-alueille ja se voi olla tarkempi kuin yleiskaava muuten.[3]

Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta.[1] Asemakaavaa laadittaessa siis tarkistetaan, minkälaisia ohjeita yleiskaavassa annetaan maankäytölle. Jos asemakaavaa ei ole, rakennetaan yleiskaavan mukaan. Yleiskaavan vahvistaa kunnanvaltuusto.

Yleiskaavan sisältövaatimukset määritellään Maankäyttö- ja rakennuslain pykälässä 39.[4]

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla