Tässä artikkelissa perehdymme Yleisradion hallintoneuvosto:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen monia puolia ja sen vaikutuksia elämän eri osa-alueisiin. Yleisradion hallintoneuvosto on jättänyt yhteiskuntaan lähtemättömän jäljen historiallisesta vaikutuksestaan nykypäivän merkitykseen ja synnyttää edelleen keskustelua ja pohdintaa. Näillä linjoilla analysoimme sen kehitystä ajan myötä, sen yhteyttä muihin relevantteihin elementteihin ja niiden kokemuksia, joita sen läsnäolo on koskettanut. Valmistaudu lähtemään löytö- ja oppimismatkalle Yleisradion hallintoneuvosto:stä, kokonaisuudesta, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion.
Yleisradion hallintoneuvosto on Yleisradion korkein päättävä elin, jonka 21 jäsentä valitsee eduskunta.[1] Lisäksi yhtiön henkilöstöllä on hallintoneuvostossa kaksi edustajaa, joilla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.[1] Kaikki varsinaiset jäsenet ovat kansanedustajia.[2]
Hallintoneuvoston jäseniksi on valittava tiedettä, taidetta, sivistystyötä ja elinkeino- ja talouselämää tuntevia sekä eri yhteiskunta- ja kieliryhmiä edustavia henkilöitä.
Hallintoneuvosto valitsee ja erottaa Yleisradion hallituksen, päättää asioista, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista tai yhtiön organisaation huomattavaa muuttamista, valvoo sitä, että julkisen ohjelmatoiminnan tehtävät tulevat suoritetuiksi sekä laatii ennakkoarvion uusista palveluista ja toiminnoista. Hallintoneuvosto päättää myös yhtiön strategiasta sekä talouden ja toiminnan suuntaviivoista.[3]
Eduskuntavaalien 2023 jälkeiset uudet Yleisradion hallintoneuvoston jäsenet valittiin 28. kesäkuuta 2023.[4] Tuon jälkeen neuvostosta ovat lähteneet Timo Vornanen, Li Andersson, Maria Guzenina sekä Maria Ohisalo ja heidän tilalleen ovat tulleet Arja Juvonen[5], Anna Kontula[6], Riitta Mäkinen[7] ja Jenni Pitko[8].
Yleisradion henkilöstön edustajat:
Radiokanavat | |
---|---|
Televisiokanavat |
|
Uutispalvelut | |
Muut palvelut | |
Organisaatio | |
Muuta |