Yleisurheilun sisäratojen Suomen-mestaruuskilpailut

Nykyään Yleisurheilun sisäratojen Suomen-mestaruuskilpailut on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Yleisurheilun sisäratojen Suomen-mestaruuskilpailut on herättänyt niin tutkijoiden, ammattilaisten kuin harrastajienkin huomion alkuperästään nykypäivän merkitykseen. Rikas ja monimutkainen historia, Yleisurheilun sisäratojen Suomen-mestaruuskilpailut on vaikuttanut sekä kulttuurisiin että sosiaalisiin näkökohtiin, ja sen vaikutus on edelleen keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri tieteenaloilla. Tässä artikkelissa tutkimme Yleisurheilun sisäratojen Suomen-mestaruuskilpailut:n merkitystä ja sen merkitystä nykyisessä yhteiskunnassamme sekä sen tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia.

Yleisurheilun sisäratojen Suomen-mestaruuskilpailut on talvisin vuosittain vaihtuvalla paikkakunnalla järjestettävä yleisurheilukilpailu, jossa ratkotaan yleisurheilun sisäratojen miesten ja naisten Suomen mestaruudet eli halli-SM-mitalit.

Ensimmäisen kerran yleisurheilun sisäratojen Suomen mestaruuksista kilpailtiin Espoon Otahallissa vuonna 1962. Vuonna 2011 vuorossa olivat 50:nnet sisäratojen SM-kilpailut.[1]

Lajiohjelma

Miehet
  • 60 metrin juoksu
  • 200 metrin juoksu
  • 400 metrin juoksu
  • 800 metrin juoksu
  • 1 500 metrin juoksu
  • 3 000 metrin juoksu
  • 60 metrin aitajuoksu (106,7 cm)
  • 300 m aitajuoksu (91,4 cm)
  • 5 000 metrin kävely
  • korkeushyppy
  • seiväshyppy
  • pituushyppy
  • kolmiloikka
  • kuulantyöntö (7,26 kg)
  • 4 × 1 kierroksen viesti
Naiset
  • 60 metrin juoksu
  • 200 metrin juoksu
  • 400 metrin juoksu
  • 800 metrin juoksu
  • 1 500 metrin juoksu
  • 3 000 metrin juoksu
  • 60 metrin aitajuoksu (83,8 cm)
  • 300 m aitajuoksu (76,2 cm)
  • 5 000 metrin kävely
  • korkeushyppy
  • seiväshyppy
  • pituushyppy
  • kolmiloikka
  • kuulantyöntö (4 kg)
  • 4 × 1 kierroksen viesti

300 metrin aitajuoksu järjestetään virallisena SM-lajina aina kun käytössä olevan juoksuradan pituus on vähintään 280 metriä.[2] Naisten kävelymatkan pituus oli 3 000 metriä vuoteen 2023 asti ja vuodesta 2024 lähtien 5 000 metriä.[3]

Pitkissä heittolajeissa (kiekonheitto, moukarinheitto ja keihäänheitto) järjestetään talvimestaruuskilpailut, joilla on SM-arvo. Kilpailut voidaan järjestää yhdellä tai useammalla paikkakunnalla, hallissa tai ulkokentällä olosuhteista riippuen. Moniotteluissa (miehillä seitsenottelu ja naisilla viisiottelu) järjestetään omat hallimestaruuskilpailunsa.[2] Vuosina 2021–2025 miesten ja naisten moniottelut käytiin SM-hallikilpailuiden yhteydessä.

Lähteet

  1. ↑ 50:nnet sisäratojen SM-kilpailut (arkistoitu versio) SUL
  2. ↑ a b Yleisurheilun mestaruuskilpailusäännöt (PDF) (s. 47–48, 51–53) SUL. Viitattu 19.2.2024.
  3. ↑ Kilpailuvaliokunta – pöytäkirja (pdf) (s. 5) 29.2.2024. Suomen Urheiluliitto. Viitattu 12.3.2024.


Yleisurheilu
Yleisurheilun sisäratojen Suomen-mestaruuskilpailut

1962 | ... | 1966 | ... | 1969 | 1970 | ... | 1979 | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | ... | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025