Tässä artikkelissa tutkimme Yliopiston farmasiakunta:n kiehtovaa historiaa, aihetta, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Yliopiston farmasiakunta on jättänyt lähtemättömän jäljen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin aina sen alkuperästä vaikutukseensa nykypäivän yhteiskuntaan. Seuraavilla sivuilla uppoudumme matkaan ajassa ymmärtääksemme täysin Yliopiston farmasiakunta:n tärkeyden ja sen vaikutuksen eri alueilla. Hänen panoksestaan _var2:ssa ja innovaatioissa, joita hän on ollut edelläkävijä _var3:ssa, Yliopiston farmasiakunta on ollut ratkaisevassa roolissa nykyisen maailman muovaamisessa. Liity kanssamme tähän tutkimusmatkaan, kun löydämme lisää Yliopiston farmasiakunta:n järkyttävästä tarinasta.
Yliopiston farmasiakunta - Universitetets farmaciekår ry eli YFK on Helsingin yliopiston toiseksi vanhin yhä toiminnassa oleva ainejärjestö Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistyksen jälkeen. YFK aloitti toimintansa syyslukukauden alussa 1888 Enqvistin kahvilassa, jolloin yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin C. G. Toppelius. Vuosipäiväänsä ainejärjestö kuitenkin viettää maaliskuun 26. päivänä, jona päivänä vuonna 1640 annettiin Turun Akatemian perustamiskirja.
YFK julkaisi ensimmäisen ainejärjestölehtensä, MDS-lehden, jouluksi 1901. Esikoisalbumi on Hugo Simbergin kuvittama.[1] Ensimmäiset numerot olivat pääasiassa ruotsinkielisiä, mutta vähitellen suomenkielisten kirjoitusten osuus kasvoi lehdessä. Vuosina 1917–1919 lehden julkaisussa oli tauko.
Proviisorien tunnukseksi esitettiin muistosormusta maisterisormusten tapaan jo 1890. 1911 teetettiin mallikappaleita, jotka katosivat salaperäisesti. 1914 saatiin malli, jossa oli kuvattu Asklepioksen sauva. Vuonna 1973 sormusta muutettiin siten, että Asklepioksen sauva vaihdettiin Merkuriuksen sauvaa Caduceus muistuttavaksi sauvaksi, jossa kuitenkin siivekäs sanansaattajan sauva on korvattu maljalla.[2]