Ylivertaisuusvinouma:n laajassa ja monipuolisessa maailmassa on loputtomasti tutkittavaa ja löydettävää. Olipa kyseessä itse Ylivertaisuusvinouma, sen vaikutukset yhteiskuntaan tai sen kehitys ajan myötä, aina on jotain uutta opittavaa ja pohdittavaa. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Ylivertaisuusvinouma on edelleen jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Tässä artikkelissa sukeltamme Ylivertaisuusvinouma:n eri puoliin, tutkimme sen merkitystä, haasteita ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita. Liity kanssamme tähän tutkimusmatkaan ja löydämme yhdessä lisää Ylivertaisuusvinouma:stä.
Ylivertaisuusvinouma on kognitiivinen vinouma, jossa yksilö yliarvioi itsensä jossakin suhteessa kuten vaikkapa jonkin taidon hallinnassa. Lisäksi tyypillisesti mitä huonompi yksilö on kyseisessä taidossa sitä enemmän hän yliarvioi osaamistaan.[1] Tämän voi katsoa johtuvan siitä, että kun yksilö ei hallitse taidon suorittamista, ei hän osaa myöskään arvioida osaamistasoa.[1] Kyse on siis metakognitiivisesta vajavuudesta eli kyvyttömyydestä arvioida oikein omaa taitotasoaan.[1] Aihetta tutkineen David Dunningin mukaan palautteen puute on eräs merkittävimmistä vääriin luuloihin johtavista tekijöistä.[1]
Erityisesti tiedollisia taitoja koskeva ylivertaisuusvinouma tunnetaan myös nimellä Dunning–Kruger-vaikutus sitä tutkineiden psykologien David Dunningin ja Justin Krugerin mukaan.[1] Dunning ja Kruger testasivat ihmisten käsitystä omasta huumorintajustaan, kielioppiosaamisestaan ja loogisesta päättelykyvystään.[1]