Yrjö Kukkapuro

Tervetuloa artikkeliin Yrjö Kukkapuro:stä, aiheesta, joka herättää kiinnostuksen miljoonissa ihmisissä ympäri maailmaa. Tässä postauksessa tutkimme perusteellisesti Yrjö Kukkapuro:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Näillä linjoilla löydämme kiehtovia faktoja, analysoimme asiantuntijoiden mielipiteitä ja jaamme käytännön neuvoja niille, jotka haluavat syventää tätä jännittävää aihetta. Valmistaudu uppoutumaan tiedon ja löytöjen matkalle Yrjö Kukkapuro:stä. Aloitetaan!

Yrjö Kukkapuro
Yrjö Kukkapuro vuonna 1964 suunnittelemassa jugend-näyttelyä Ateneumiin.
Yrjö Kukkapuro vuonna 1964 suunnittelemassa jugend-näyttelyä Ateneumiin.
Henkilötiedot
Syntynyt6. huhtikuuta 1933
Viipurin maalaiskunta

Yrjö Kukkapuro (s. 6. huhtikuuta 1933 Viipurin maalaiskunta) on suomalainen sisustusarkkitehti ja muotoilija.[1] Kukkapuro on suunnitellut lähinnä huonekaluja, joista tunnetuimpia ovat Karuselli-tuoli ja Ateljee-sohvaryhmä[2].

Kukkapuro opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa vuosina 1954–1957 ja valmistui sisustusarkkitehdiksi 1958[3]. Hän toimi Taideteollisen korkeakoulun professorina vuosina 1974–1980, joista koulun rehtorina vuodet 1978–1980[2].

Kukkapuron läpimurto oli lasikuituvahvisteisesta polyesteristä valmistettu nahkaverhoiltu Karuselli-tuoli (1964). Vaikka suomalainen muotoilu joutui 1960-lopulta alkaen kilpailemaan hyvälaatuisten tuontitavaroiden kanssa, Kukkapuro säilytti innovatiivisen ja ergonomiaan pohjautuvan työotteensa. 1980-luvulla hän herätti huomiota Experiment-huonekalusarjalla ja iloisen värikkäillä kalusteilla. Myöhemmin Kukkapuro toimi Avarten pääsuunnittelijana. [4]

Kukkapuron suunnittelemia esineitä on esillä pysyvässä näyttelyssä muun muassa New Yorkin Museum of Modern Artissa ja Lontoon Victoria and Albert Museumissa.[4]

Palkinnot ja tunnustukset

Kukkapuron Karuselli-nojatuoli vuodelta 1965.

Taideteollinen korkeakoulu promovoi 2001 Kukkapuron kunniatohtoriksi.[8]

Kukkapuro on nimetty kunniaprofessoriksi muun muassa Wuxin ja Nanjingin yliopistoissa 1999.[3]

Perhe

Yrjö Kukkapuron puoliso vuodesta 1956 oli taidegraafikko Irmeli Kukkapuro (o.s. Salminen, 1934–2022[9]).[2]

Lähteet

  1. ↑ Kuka kukin on 2007. Otava 2006.
  2. ↑ a b c Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 338. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  3. ↑ a b “Niin kauan kuin pystyssä pysyn ja järki toimii, niin enköhän mä työskentele”, sanoo Yrjö Kukkapuro, 87 vuotta Yle Uutiset. 9.8.2020. Viitattu 25.6.2022.
  4. ↑ a b Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria 5: Viisisataa pienoiselämäkertaa, s. 150. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-1846-0
  5. ↑ Kukkapuro, Yrjö hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  6. ↑ Current Honorary Royal Designers for Industry The RSA. Viitattu 20.2.2023. (englanniksi)
  7. ↑ Ministeri Terho myönsi Suomi-palkinnot
  8. ↑ Kunniatohtorit Taideteollinen korkeakoulu. Viitattu 18.6.2014.
  9. ↑ Irmeli Kukkapuron kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 31.7.2022, s. B 26

Kirjallisuutta

  • Aav, Marianne – Kukkapuro-Enbom, Isa – Viljanen, Eeva: Yrjö Kukkapuro: Huonekalusuunnittelija. Näyttely Designmuseossa 18.1.2008–6.4.2008. Helsinki: Designmuseo, 2008. ISBN 978-952-9878-55-0
  • Amberg, Anna-Lisa: ”Kukkapuro, Yrjö (1933–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 490–491. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0 Teoksen verkkoversio.
  • Kukkapuro-Enbom, Isa: Sininen ovi : Yrjö Kukkapuro : elämä & teot. Helsinki: Dodo Oy, 2023. ISBN 978-952-68424-2-4

Aiheesta muualla