Zanj-kapina

Nykyään Zanj-kapina on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Yhteiskunnallisella, poliittisella, kulttuurisella ja taloudellisella alalla Zanj-kapina:stä on tullut jatkuva läsnäolo elämässämme. Olipa kyse teknologisesta kehityksestä, hallituksen politiikkojen muutoksista tai yksinkertaisesti sen vaikutuksista tapaamme olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, Zanj-kapina on edelleen kiinnostava ja keskustelunaihe. Tässä artikkelissa tutkimme Zanj-kapina:n vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja kuinka sen vaikutus on muokannut nykyisyyttämme ja tulevaisuuttamme.

Zanj-kapina oli laaja ja pitkäkestoinen orjakapina 800-luvulla Abbasidikalifaatin alueella.

Nykyisen Irakin alueelle kerääntyi 700-luvulta lähtien kymmeniätuhansia itäafrikkalaisia orjatyöläisiä, joita kutsuttiin zanjiksi. He työskentelivät kosteilla suolamailla äärimmäisen kurjissa oloissa. Zanjit eivät tyytyneet kehnoihin oloihinsa, vaan nousivat kapinaan ainakin kolme kertaa 700- ja 800-luvuilla. Merkittävin näistä kapinoista oli vuosien 868–883 Zanj-kapina. Sen aikana zanjit aiheuttivat useita tappioita kapinaa tukahduttamaan lähetetyille arabien armeijoille, ja zanjien joukkoon liittyi suuria määriä Abbassidien kalifaatin palveluksessa olleita mustia sotilaita.[1]

Zanj-kapina laajeni nopeasti ja eteni seitsemänkymmenen kilometrin päähän Bagdadista. Zanjit rakensivat jopa oman pääkaupunkinsa, jota kutsuttiin Moktaraksi (Valittu kaupunki). Lopulta Zanj-kapina tukahdutettiin, kun arabit kokosivat suuren armeijan sekä lupasivat armahduksen ja rahapalkkion kaikille kapinallisille, jotka suostuisivat antautumaan.[1]

Lähteet

  1. a b Zanj Revolt Raceandhistory.com. Viitattu 9.8.2024. (englanniksi)