Nykymaailmassa Zeitgeist on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen. Johtuipa historiallisesta merkityksestään, sen vaikutuksesta nykyiseen yhteiskuntaan tai vaikutuksestaan jokapäiväisen elämän eri osa-alueille, Zeitgeist:stä on tullut jatkuva keskustelunaihe asiantuntijoiden ja suuren yleisön välillä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti eri näkökohtia, jotka liittyvät Zeitgeist:een, analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja sen kehitystä ajan myötä. Alkuperäisestä lopputulokseensa Zeitgeist edustaa erittäin kiinnostavaa aihetta, joka ansaitsee tarkastelun eri näkökulmista.
Zeitgeist (saksaa, Zeit ’aika’, Geist ’henki, haamu’[1]) eli ajanhenki on aikakautta vallitseva ajattelutapa tai katsomus.[2][3][4] Sillä tarkoitetaan tiettynä aikakautena yleisiä aatteita ja uskomuksia,[3][5] vallitsevaa kulttuurillista, älyllistä ja moraalista ilmapiiriä.[1]
”Ajan hengestä” puhuivat jo Voltaire ja muut 1700-luvun filosofit.[6] Saksankielistä termiä Zeitgeist käytti ensimmäisenä Johann Gottfried Herder vuonna 1769,[7] mutta yleisimmin se tunnetaan Georg Wilhelm Friedrich Hegelin historianfilosofian yhteydestä. Hänen mukaansa tiede tai taide eivät milloinkaan voi nousta aikansa ilmapiirin yläpuolelle. Niiden arvon mittari on se, kuinka lähelle ne pääsevät ehdotonta totuutta, jota kohti ihmiskunnan henki vähitellen kehittyy. Sittemmin Zeitgeistin merkitys on irtaantunut hegeliläisyydestä ja sillä viitataan löyhemmin tietyn aikakauden kulttuurisiin ominaispiirteisiin. Voidaan esimerkiksi puhua 60-luvun tai romantiikan ajan Zeitgeististä.[6]