Zope
Tässä artikkelissa aiomme tutkia Zope:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla. Zope on konsepti, joka on ollut viime vuosina keskustelun ja analyysin kohteena, ja sen vaikutus yhteiskuntaan on ollut merkittävä. Ilmestymisestään lähtien Zope on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja ollut pohdinnan lähde alan asiantuntijoille ja tutkijoille. Tässä artikkelissa tarkastelemme perusteellisesti Zope:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen kehitykseen ajan mittaan ja käsittelemme myös sen vaikutuksia ja vaikutusta vastaavalla alalla.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Zope on pääosin Pythonilla ja osittain C++:lla toteutettu vapaa ja avoin sovelluspalvelin, joka on saatavilla useimmille käyttöjärjestelmille. Zope sisältää ZODB-oliotietokannan sekä Medusa-http-palvelimen eli toimii itsenäisesti, mutta voidaan kytkeä tavanomaiseen relaatiotietokantaan sekä http-palvelimeen. Zopen toiminnallisuutta voidaan laajentaa kymmenillä valmiilla tuotteilla ja sisältöä voidaan tuottaa useilla markup-tekniikoilla, Python-skriptillä sekä omilla Python-luokilla. Oliopohjaisuutensa vuoksi Zopea voidaan kutsua myös oliojulkaisujärjestelmäksi.
Historiaa
Zope-oliojulkaisujärjestelmän alkuperäinen kehittäjä on yhdysvaltalainen Digital Creations -yhtiö, joka sittemmin muutti nimensä ja tunnetaan nykyisin nimellä Zope Corporation. Yhtiö kehitti Principia- ja Bobo-nimisiä WWW-järjestelmäkehitystyökaluja sekä Aqueduct-nimistä relaatiotietokantaan kytkeytymiseen tarkoitettua integrointiohjelmistoa, jotka vuonna 1998 päätettiin koota yhdeksi järjestelmäksi ja tarjota sitä avoimen lähdekoodin lisenssillä vapaasti käytettäväksi. Järjestelmälle annettiin uudeksi nimeksi Zope, ”Z Object Publishing Environment”.
Suomessa järjestelmän käyttäjiä on ollut ainakin vuodesta 2000, jolloin Concrete Illusions -niminen uusmediayritys käytti sitä asiakasprojekteissaan.
Aiheesta muualla
