Tässä artikkelissa tutkimme Zorromurha:n vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Zorromurha on jättänyt historiaan lähtemättömän jäljen kulttuurin vaikutuksesta sen merkitykseen teknologisessa kehityksessä. Seuraavilla riveillä analysoimme perusteellisesti, kuinka Zorromurha on muokannut tapaamme hahmottaa maailmaa ja miten se on vaikuttanut todellisuuskäsityksemme muotoutumiseen. Samoin tarkastelemme Zorromurha:n monia puolia sen kehityksestä ajan mittaan sen rooliin ihmisten identiteetin ja ihmissuhteiden muovaamisessa. Viime kädessä tämä artikkeli pyrkii valaisemaan Zorromurha:n merkitystä ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään.
Zorromurha oli helmi–maaliskuussa 1997 Kurikassa, Etelä-Pohjanmaalla tapahtunut murha. Murhan uhrina oli tapahtumahetkellä 47-vuotias Marja Annikki Mäntylä, jonka surmasi hänen ystävättärensä Marjatta Heinonen (s. 1947).[1] Surmatyö havaittiin 2. maaliskuuta, kun Mäntylän poika palasi isänsä luota viettämästä hiihtolomaansa ja löysi äitinsä kuolleena eteisen lattialta. Tekijä oli yrittänyt lavastaa rikoksen näyttämään miehen tekemältä, käyttämällä yhtenä keinona surma-asunnon seinään kirjoittamaansa tekstiä "Zorro kiitti".[2][3] Murhan toteuttajana toiminut Heinonen tuomittiin 21. lokakuuta 1997 elinkautiseen vankeuteen. Hänet kuitenkin lopulta vapautettiin vuonna 2009.[3]