Aristoteleen filosofian perintö

Aristoteleen filosofian perintö on huomattavaa yhä nykypäivänä. Aristoteles oli kreikkalainen filosofi, joka eli noin 384-322 eKr. Hänen filosofiansa vahvistaa perustan länsimaalaiselle ajattelulle.

Aristoteleen filosofian perusajatukset

Aristoteles kehitti filosofiansa Platonin filosofian vastapainoksi. Hän painotti havaintoja ja konkreettista maailmaa. Aristoteleen mukaan kaikki koostuu muodosta ja aineesta. Hän myös tarkasteli asioita eri tasoilla, esimerkiksi aineen, huomion ja ajatuksen tasolla.

Metafysiikka

Aristoteles painotti metafyysisesti tärkeiden asioiden olemassaoloa. Hän esitti, että olemassaolo on johdettavissa perusolemuksista ja muista suhteista. Aristoteleen mukaan oli tärkeää tunnistaa kunkin asian oleminen, esimerkiksi että kukin esine tai olio on ainutlaatuinen. Hän kutsui tätä esseiksi. Aristoteleen filosofian mukaan on olemassa neljä pääluokkaa esseistä: aine, muoto, asia ja ominaisuus.

Logiikka

Aristoteleen kirjoituksissa on erittäin tärkeä asema logiikalla, joka tunnetaan nimellä Aristoteleen logiikka. Hän esitti silloin joitain ajatuksia, jotka ovat yhä logiikan ja muun matematiikan perustana. Aristoteleen logiikka on velkaa yksinkertaiselle totuudelle, jota Aristoteles kutsui identiteetiksi. Identiteetti kertoo, että kaikki ovat samanlaisia kuin ne ovat. Aristoteleen logiikan tärkein johdatus on kaikki S ovat P.

Etiikka

Aristoteles analysoi, mikä on hyveellinen ja mikä on paheellinen käytös. Häneltä on peräisin myös ajatus keskittymisestä hyvään, mikä tarkoittaa tavoitteen asettamista kohti hyvää päätöstä tai asiaa, joka johtaa onnistumiseen. Aristoteleen mukaan kaikki, mikä on hyvää, kulkee keskitien kautta. Esimerkiksi hän uskoi, että kohtuus on kahden äärisuunnan keskellä.

Aristoteleen vaikutus

Aristoteles oli Euroopassa ja Lähi-idässä paljon kirjoittaneiden filosofien joukossa. Hänen kirjallisuutensa on ollut perustavanlaatuista ja sillä on ollut merkittävä vaikutus länsimaiseen ajatteluun. Hänen ajatuksiaan on käytetty ja lainattu myös läpi läntisen tieteen historian.

Lääketieteessä

Aristoteleen lääketieteellinen teoria käyttää tietoja anatomian ja fysiologian alalla. Aristoteles opetti, että ruumiit ovat koostumukseltaan yhtäläisiä. Hän myös uskoi, että tunteiden tunnistaminen ja hallitseminen on tärkeää onnellisuuden saavuttamiseksi. Nämä ajatukset ovat olleet merkityksellisiä lääketieteen kehittämisessä.

Koulutuksessa

Aristoteles perusti Akatemian yliopiston, joka on ollut tärkeä koulutuslaitos. Hän opetti nuoria opiskelijoita laajasti. Hän korosti luonnontieteellistä menetelmää ja kehitti systemaattista lähestymistapaa oppimiseen. Hänen oppilaidensa joukossa oli myös Aleksanteri Suuri.

Tieteenaloissa

Aristoteles oli myös erittäin tärkeä matematiikan ja biologian kehittäjä. Hän tutki avaruuden ja maapallon suhdetta. Hänen tekniikkansa ovat olleet tärkeitä myös fysiikan ja kirjallisuuden kehittämisessä.

Johtopäätökset

Aristoteleen vaikutus ei lopu hänen omiin aikoihinsa. Hänen filosofiansa on vaikuttanut tieteen ja filosofian alalla vuosisatojen ajan. Hänen kehittelemänsä logiikka on edelleen tärkeä perusta matematiikalle ja tieteelle. Hänen ajatuksensa ovat edelleen relevantteja ja merkittäviä ymmärtääksemme länsimaailman perusajatuksia.