Eris - viimeinen aurinkokunnan planeetta

la meteorología y el clima

Eris - viimeinen aurinkokunnan planeetta

Aurinkokunnan koostumusta on tutkittu jo pitkään. Vielä 1700-luvulla aurinkokunnan ainoaksi planeetaksi luettiin Maan lisäksi viisi muuta, jolloin Jupiter, Mars, Venus, Saturnus ja Merkurius saivat planeettatunnuksen. Myöhemmin aurinkokunnan planeettojen määrä on kasvanut, ja nykyisin tiedetään, että planeettoja on kaikkiaan kahdeksan.

Tai oikeastaan tarkennettuna, planeettoja on seitsemän, mikäli pidetään kiinni vanhoista kriteereistä, joiden mukaan planeetan tulee täyttää kolme ehtoa: sen tulee olla aurinkokunnan kiertoradalla, sen tulee olla tarpeeksi suuri, että sen oma painovoimakenttä on muodostanut sen pallomaiseksi, ja sen tulee olla tarpeeksi massiivinen, että se on dominoinut kiertoradallaan muiden objektien yli.

Vuonna 2006 uudet säännöt kuitenkin sulattivat yhteen kaikki massiiviset objektit, jotka eivät ole tähtiä. Uudet määritelmät jättivätkin erään pienen, jäisen kappaleen nimeltä Eris ulos planeettojen listalta, vaikka se oli aiemmin julistettu planeetaksi.

Eris löydettiin vuonna 2005 yhdessä Haumean kanssa. Sen halkaisija on noin 2330 kilometriä, joka tekee siitä noin 27 % suuremman kuin Pluto, joka oli aiemmin aurinkokunnan planeettalistaan listattu. Se on myös viisi kertaa kauempana Auringosta kuin Pluto, mikä tekee siitä hyvin kaukaisen kohteen.

Löytöherrojen mukaan Eris on piste seuraavan herkimmän teleskoopin nähtävissä. Se on myös niin pieni ja kaukana, että sillä on erittäin pitkä vuosi: yksi Eriksen vuosi kestää yli 558 Maa-vuotta, mikä tarkoittaa, että se kiertää Aurinkoa noin kerran 160 vuodessa.

Eris tunnettiin aikaisemmin Xena-nimellä. Löytöryhmä nimitti sen tähän nimeen kaksi viikkoa aiemmin, kuin siitä tuli Eris, joka on kreikkalainen tarunomainen jumalatar.

Eris on erittäin kiinnostava kohde tutkijoille, sillä sen pinta on erittäin kirkas ja se heijastaa valoa hyvin pitkän matkan päähän. Sen pinnalla on toistaiseksi havaittu vain yksi alue, jossa on hieman tummempaa materiaalia, mutta sen tarkemmat ominaisuudet ja koostumus ovat vielä hämärän peitossa.

Toista aurinkokunnan planeettaa ei ole löydetty sen jälkeen, kun Eris putosi planeettojen listalta, mutta aurinkokunta sisältää kuitenkin monia muita kiehtovia kohteita, kuten kääpiöplaneetat.

Kääpiöplaneettoja on ainakin viisi: Pluto, Ceres, Eris, Haumea ja Makemake, jotka kaikki ovat kuin sekalainen seurakunta pieniä, jäisiä kappaleita, joita ympäröi mystiikka. Niiden koostumus ja ominaisuudet ovat tärkeitä tutkimuskohteita, sillä ne voivat auttaa meitä oppimaan lisää aurinkokunnan syntyhistoriasta.

Kun tarkastellaan Eriksen kaltaisia jäisiä kappaleita, se voi myös tarjota meille tietoa maapallon syntymisestä. Tämä johtuu siitä, että niihin sisältyvät aineet ovat hyvin vanhoja ja näiden kappaleiden koostumus voi olla samankaltainen kuin alkumetreillä syntyneen aurinkokunnan.

Vaikka Eris ei olekaan enää planeetta, se on edelleen erittäin kiinnostava kohde tutkijoille. Sen avulla voimme oppia lisää kääpiöplaneetoista, jotka ovat vasta alkanut paljastaa salaisuuksiaan ja monimutkaisia piirteitään meille.

Aurinkokuntamme onkin täynnä jännittäviä kohteita ja herättää paljon kysymyksiä. Mutta juuri tämän takia tutkimus jatkuu, jotta voimme saada lisää tietoa ja oppia lisää siitä, millainen maailmankaikkeus ympäröi meitä.