Kivipatsaat ja kivilohkareet

la meteorología y el clima

Kivipatsaat ja Kivilohkareet

Kivipatsaat ja kivilohkareet ovat olleet ihmisen kiehtovia elementtejä jo kauan ennen kuin niitä alettiin käyttää taiteessa tai rakennusten materiaaleina. Kivilajeja on monia erilaisia ja niiden ominaisuudet vaihtelevat, mikä tekee niistä erittäin vaativia käsiteltäviä. Tässä artikkelissa tutustumme kivipatsaiden ja kivilohkareiden historiaan, käyttötapoihin, ja erityispiirteisiin.

Historia
Kivipatsaat ja kivilohkareet ovat olleet osa ihmisen historiaa jo ennen kuin kirjoitettu historia alkoi. Kivilohkareita on käytetty esimerkiksi hautapaikkoina ja rituaalipaikkoina. Antiikin Kreikassa kivipatsaita alettiin käyttää jo 500-luvulla eKr. Roomalaiset veistivät kiviä monumentteihin ja rakennuksiin, ja keskiajalla kivipatsaita saattoi nähdä kirkkojen ja muiden julkisten rakennusten ympärillä. Kivipatsaat ovatkin käytännössä aina olleet arkkitehtonisia elementtejä.

Käyttö
Kivipatsaita voidaan käyttää niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Sisätiloihin ne sopivat erityisesti koristeiksi, ulkotiloissa ne toimivat esimerkiksi monumentteina tai koristeina puutarhoissa. Kivilohkareita voi käyttää esimerkiksi terasseilla tai puutarhassa maiseman elementteinä. Kivipatsaat ja kivilohkareet ovat erittäin kestäviä ja niitä voidaan käyttää vuosikymmenien ajan.

Kivipatsaat
Kivipatsaiden veistämiseen käytetään erityisiä työkaluja, kuten vasaroita, piikkejä ja hiekkapuhaltimia. Usein kivipatsaisiin veistetään myös tekstejä tai kuvia. Suomessa on muutamia erittäin tunnettuja kivipatsaita, joista käsittelemme seuraavaksi muutamia.

Kalevan patsas
Tampereella sijaitsee Kalevan patsas, joka on yksi Suomen tunnetuimmista kivipatsaista. Patsaan veisti Wäinö Aaltonen vuonna 1952. Patsas on 8 metriä korkea ja se kuvastaa kalevalaista sankaritarua.

Saimaan niska
Saimaan niska on Savonlinnassa sijaitseva kivipatsas, joka kuvaa Saimaan vesistöaluetta. Patsaan veisti Eero Hiironen vuonna 1981. Patsas on 3,5 metriä korkea.

Kultainen raivo
Kultainen raivo on Helsingin Kalliossa sijaitseva kivipatsas. Se näyttäisi olevan kahden suuren ihmishahmon kaatumista kuvastava teos. Patsaan veisti Veikko Hirvimäki.

Kivilohkareet
Kivilohkareiden käyttötilat vaihtelevat merkittävästi sisä- ja ulkotilojen välillä. Puutarhoissa kivilohkareet toimivat koristeina tai maiseman elementteinä, mutta myös sisätiloissa niitä voidaan käyttää esimerkiksi lattiamateriaalina. Luonnonkivilaatat sopivatkin erityisesti maalais- ja luonnonhenkiseen sisustukseen.

Kivilohkareiden ominaisuudet
Kivilohkareiden ominaisuudet riippuvat materiaalista. Monet kivilajit ovat esimerkiksi huokoisia, mikä tarkoittaa, että ne ovat erittäin herkkiä kosteudelle. Tiettyjen kivilajien, kuten marmorin, on tiedetty olevan ylellisiä materiaaleja rakennuksissa ja taideteoksissa, mutta samalla ne ovat myös erittäin haavoittuvia. Syvä puhdistus ja hoito ovat tarpeen, jotta kivilohkareet kestävät käytössä.

Koulukivi
Koulukivi on kivipatsas tai -lohkare, joka asetetaan niille paikoille, missä tietyn koulun oppilaita kulkee. Koulukivet ovat perinteisesti olleet koulun perustajan ja/tai -rakentajan halu osoittaa kiitollisuutta kyseiselle koululle.

Johtopäätös
Kivipatsaat ja kivilohkareet ovat olleet ihmisen käytössä jo kauan aikaa. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi koristeina, monumentteina tai maiseman elementteinä. Kivilajit vaihtelevat, mutta esimerkiksi marmorin on havaittu olevan erityisen hankala pidettävä. Suomessa kivipatsaita ja -lohkareita on erityisesti kirkkojen ja hautausmaiden yhteydessä. Koulukivillä on pitkä historia niin Suomessa kuin monissa muissa maissa. Kivipatsaat ja kivilohkareet ovat kauniita elementtejä ja ne kestävät vuosikymmeniä, mutta vaativat huolellista hoitoa, jotta niiden kauneus säilyy.