Suomen kalojen elinkierto ja kutu

Kalat ovat olennainen osa Suomen vesistöjen elämää ja monimuotoisuutta. Jokaisella kalalajilla on oma ainutlaatuinen elinkaarensa, johon kuuluu muun muassa kutu. Kutu on erittäin tärkeä vaihe kalan elämässä, sillä se mahdollistaa kalalajien säilymisen ja uusien yksilöiden syntymisen. Tässä artikkelissa käsittelemme Suomen kalojen elinkierrosta ja kutua tarkemmin.

Kalojen elinkaari

Kalat aloittavat elämänsä munista, jotka naaras laskee kutupaikalleen. Munat kuoriutuvat tietyssä lämpötilassa, joka vaihtelee lajista riippuen. Kuoriutuneet poikaset ovat pieniä ja hauraita, ja niiden on selviydyttävä monista uhkista selvitäkseen aikuisiksi kaloiksi.

Kalat kasvavat eri tahtiin, ja kasvunopeus riippuu lajista ja ympäristötekijöistä, kuten ravinnon saatavuudesta ja lämpötilasta. Kalojen elämänkaari voi vaihdella lajista riippuen muutamasta vuodesta jopa yli kymmeneen vuoteen.

Aikuiset kalat ovat lisääntymiskykyisiä ja ne käyvät läpi kutuaikaan. Kutuaika on erittäin tärkeä aika kalojen elämässä, ja eri kalalajeilla on eri kutuaikansa. Kutuun valmistautuminen vaatii kalalta paljon energiaa, joten ne saattavat paastoilla ennen kutua. Kutu voidaan jakaa kahteen päävaiheeseen: koiraskalan mätimunat ja naaraskalan munat.

Koiraskalan mätimunat

Koiraan kuturauhaset tuottavat mätimunan, joka on pieni ja ehkä vain muutaman millimetrin halkaisijaltaan. Mätimunat tulevat esiin koiraan virtsaputkesta ja siirtyvät muiden koiraskalan mätimunien sekaan. Kun koiraskalan kuturauhaset ovat tyhjentyneet, koiraskala on suorittanut kutensa.

Mätimunan kohtalo

Munat ovat alttiina monille uhille kutupaikalleen saakka. Ne voivat joutua petoeläinten syömiksi, tai lämpötilan laskiessa munat voivat kuolla. Monet kalalajit suosivat syvää vettä munilleen, ja tämä suojaa munia petoeläimiltä ja korkealta lämpötilalta.

On myös erityisiä asioita, jotka voidaan tehdä suojellakseen kalan mätimunia ja muita kaloja munasta kohti aikuisuutta. Esimerkiksi istutus, pesinnän suojeleminen erilaisilla rakenteilla tai eri lajien rauhoitus.

Naaraskalan munat

Kutuaikana naaraskala tuottaa munan, johon se on varastoinut virtsarakkonsa virtsan. Kun munanmuodostus on valmis, naaras kumartuu kutupuurolla ja puristaa munansa pois. Usein munat painuvat heti pohjalle ja hautuvat siellä useita kuukausia ennen kuin kuoriutuvat.

Munien suojelu

Koska munat ovat alttiina monille uhille kutupaikalleen saakka, monet kalalajit tuottavat erityisiä rakenteita tai etsivät suojaisen paikan suojellakseen muniaan. Näitä voi olla esimerkiksi hiekkapohja, kivet tai muut rakenteet, jotka suojaavat munia petoeläimiltä ja korkealta lämpötilalta.

Joitakin esimerkkejä Suomen kalojen kutujuhlasta

Erityisesti vesistöjen kutupaikat muuttuvat kutuaikana eläväisiksi paikoiksi. Kalojen kutujuhlat voivat näyttää ruuhkaisilta, ja innokkaat koiraskalat melskaavat kutupaikkojen läheisyydessä. Tässä muutama esimerkki Suomen kalojen kutujuhlasta:

• Paijärven taimen
• Kivijärven siika
• Pohjanlahden silakka
• Saimaan järvilohi

Näiden kalojen kutevat heidän omilla paikoillaan, joita kutsutaan kutusorakoiksi. Kutusorakoita on usein karkea ja hiekkaa, joilla kelot ja muut kasvustot toimivat pohjana ja suojana. Monissa kutusorakoissa voi ajoittain olla hyvin paljon kaloja, mikä herättää ihmisissä huomiota.

Lintujen rooli kutujuhlassa

Kalojen kutujuhlat ovat usein kuin sunniteltuja lintujen mielestä. Useat linnut kokoontuvat kutupaikoille ja seuraavat tarkkaan kutua. Ne saalistavat kalojen mädistä, verestä ja osa saalistaa myös kalojen poikasia. Tarkan huomionsa ansiosta linnut saattavat jopa ohjata paikalle kaloja helpottaakseen saalistustaan.

Yhteenveto

Kutu on erittäin tärkeä vaihe kalan elämässä, sillä se mahdollistaa kalalajien säilymisen ja uusien yksilöiden syntymisen. Kutu on tapahtuma, jossa koiraskala laskee mätimunansa ja naaraskala munansa kutupaikalle. Munat ovat alttiina monille uhille ja kalat käyttävät monia eri tapoja suojellakseen muniaan. Suojelemalla kutupaikkoja ja kalalajia ylipäätään, varmistamme, että Suomen vesistöjen elämä monimuotoisuus säilyy myös tuleville sukupolville.