Superjohtavat metallit ovat materiaaleja, joilla on nolla sähköinen resistanssi tietyissä olosuhteissa. Ne kykenevät johtamaan sähköä ilman energiahävikkiä ja ovat siksi erittäin arvokkaita kehitettäessä tehokkaita sähkömoottoreita ja muita käyttökohteita.
Hiilikuidut taas ovat kestäviä ja erittäin vahvoja materiaaleja, jotka ovat kehitetty hiiliatomeista. Niitä käytetään laajalti lentokoneissa, avaruusaluksissa sekä urheiluvälineissä kuten kilpa-autoissa ja jääkiekkomailoissa.
Superjohtavien metallien kehityksessä on tapahtunut merkittävää edistystä viime vuosikymmeninä. Ne löydettiin alunperin vuonna 1911 ja ensimmäinen kaupallisesti käytössä oleva superjohtava materiaali oli nestemäinen helium, jota käytettiin alhaisissa lämpötiloissa.
Nykyään superjohtavat metallit voidaan tuottaa huonelämpötilassa käytettävien suprajohtavien polymeerien avulla. Näitä superjohtavia polymeerejä käytetään muun muassa MRI-laitteissa, jolloin tuotetaan tarkkoja kuvia kehosta ilman röntgenkuvien haitallisia vaikutuksia.
Hiilikuituja käytetään laajasti monilla eri aloilla. Niitä käytetään esimerkiksi autoteollisuudessa kevytrakenteisten komponenttien valmistuksessa, jolloin saavutetaan polttoainetaloudellisuutta ja suurempaa ajoneuvojen suorituskykyä. Myös lentokoneiden rakenneosat, kuten siivet ja runko, valmistetaan hiilikuiduista.
Hiilikuituja voidaan käyttää myös urheiluvälineissä, kuten jääkiekkomailoissa, golfmailoissa ja tennisraketeissa. Ne antavat mailoille keveyttä ja jäykkyyttä, jolloin pelaajat voivat paremmin hallita pelivälinettä.
Superjohtavien metallien ja hiilikuitujen yhdistämisestä on tullut kiinnostava tutkimuskohde. Tällaisten materiaalien yhdistelmällä voidaan luoda uusia, erittäin kestäviä ja tehokkaita materiaaleja, joilla on monia käyttömahdollisuuksia.
Yksi esimerkki tällaisesta yhdistelmästä on proteesien valmistus materiaaleista, jotka koostuvat sekä superjohtavista metalli- että hiilikuitukomponenteista. Näin saadaan aikaan hyvin kestäviä proteeseja, joilla on kyky johtaa sähköä ja suorittaa monimutkaisia tehtäviä esimerkiksi neuroproteesien osana.
Superjohtavien metallien ja hiilikuitujen yhdistelmillä on monia mahdollisia sovelluskohteita tulevaisuudessa. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi lentokoneiden ja avaruusalusten rakenteissa, mikä säästää polttoainetta ja parantaa suorituskykyä. Ne voisivat myös olla käyttökelpoisia kevyiden ja erittäin kestävien ajoneuvojen valmistuksessa.
Tutkimuksen avulla superjohtavien metallien ja hiilikuitujen yhdistämisessä on saavutettu erittäin merkittäviä edistysaskeleita ja odotamme innolla, mihin tulevaisuudessa näitä materiaaleja voidaan käyttää.