Äkkiä viime kesänä
Nykyään Äkkiä viime kesänä on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Teknologian ja globalisaation myötä Äkkiä viime kesänä:stä on tullut yhä enemmän läsnä jokapäiväisessä elämässä. Olipa kyseessä terveyteen, koulutukseen, ympäristöön, politiikkaan tai yhteiskuntaan yleensä liittyvä näkökohta, Äkkiä viime kesänä on asia, joka vaikuttaa tavalla tai toisella kaikkiin ihmisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Äkkiä viime kesänä:n vaikutuksia ja keskustelemme sen tärkeydestä nykyisessä kontekstissa.
| Äkkiä viime kesänä | |
|---|---|
| Suddenly, last summer | |
 |
|
| Ohjaaja | Joseph L. Mankiewicz |
| Käsikirjoittaja | |
| Tuottaja | Sam Spiegel |
| Säveltäjä | |
| Kuvaaja | Jack Hildyard |
| Leikkaaja | |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Columbia Pictures |
| Levittäjä |
Columbia Pictures Netflix |
| Ensi-ilta |
|
| Kesto | 114 min. |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
|
|
|
Äkkiä viime kesänä (Suddenly Last Summer) on yhdysvaltalainen Joseph L. Mankiewiczin ohjaama draamaelokuva vuodelta 1959, joka perustuu Tennessee Williamsin samannimiseen näytelmään. Se kertoo nuoresta miehestä, joka kuolee epäselvissä oloissa matkallaan Euroopassa. Nuorukaisen äiti (Katharine Hepburn) haluaa, että mukana matkalla olleelle serkulle (Elizabeth Taylor) tehdään lobotomia, koska tämä on menettänyt järkensä nähtyään serkkunsa kuolevan. Lääkäri (Montgomery Clift) ei suostu tekemään leikkausta, vaan alkaa tutkia nuorukaisen kuolemaa.[1]
Näyttelijät
| Elizabeth Taylor | … | Catherine Holly |
| Katharine Hepburn | … | Violet Venable |
| Montgomery Clift | … | tohtori Cukrowicz |
| Albert Dekker | … | tohtori Lawrence J. Hockstader |
| Mercedes McCambridge | … | Grace Holly |
| Gary Raymond | … | George Holly |
Lähde: [2]
Vastaanotto
Sekä Taylor että Hepburn olivat osistaan Oscar-ehdokkaina.[3] The New York Timesin kriitikot valitsivat elokuvan vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta maailmassa.[4]
Iltalehdessä kesän 1981 televisioesityksen alla Aune Kämäräinen kirjoitti elokuvan olevan puhdasta dialogivetoista draamaa, joka ei pääse irti teatterimaisuudestaan. Hepburn tulkitsee hänestä loistavasti hermoherkkää Violetia tukahduttavine äidinrakkauksineen, kun taas Taylorin näyttelemä Kathy on elämän alkuvoimaa, viettiä ja terveyttä edustava nainen, joka Sebastianin kohtalosta järkyttyneenä on suljettu sairaalaan. Aivokirurgi (Clift) on sivustakatsoja, joka saa tapahtumat liikkelle kysymyksillään.[5]
Lähteet
- ↑ Love Film (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suddenly, Last Summer Elonet. Viitattu 2.6.2022.
- ↑ The 32nd Academy Awards, 1960 Oscars.org – Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Viitattu 2.6.2022. (englanniksi)
- ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made. (Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004.) The New York Times. Arkistoitu 11.7.2016. Viitattu 13.7.2016. (englanniksi)
- ↑ Kämäräinen, Aune: Myyttien uumenista. Iltalehti, 20.7.1981, s. 27. Näköislehti (maksullinen).
Aiheesta muualla
- Suddenly, Last Summer. Turner Classic Movies – TCM. Arkistoitu 7.8.2021. Viitattu 2.6.2022. (englanniksi)
Kirjallisuutta
- Infante, C. Carbera: ”Williamsia Mankiewiczin tapaan (Äkkiä viime kesänä)”, Filmihullu 6/2012.