Ǧīm

Nykyään Ǧīm:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe eri alueilla. Sen vaikutus ei rajoitu yhdelle alalle, vaan se kattaa monenlaisia ​​aloja teknologiasta terveyteen, kulttuuriin ja politiikkaan. Ǧīm-ilmiö on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja synnyttänyt keskusteluja, pohdintoja ja toimia sen merkityksestä, seurauksista ja mahdollisista seurauksista. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia Ǧīm:een ja analysoimme sen kehitystä, sen merkitystä nykyisessä kontekstissa ja sen mahdollista vaikutusta tulevaisuudessa.

Ǧīm-kirjaimen itsenäinen muoto.

Ǧīm eli jīm (arab. جيم‎, äännetään ) on arabialaisen kirjaimiston viides kirjain. Kirjaimen äännearvo on [1][2][3] ja se vastaa heprealaisen kirjaimiston kirjainta gimel (ג). Ǧīmin itsenäinen muoto on ج, ja sanan lopussa se liittyy viivalla edeltävään kirjaimeen (esim. نج nǧ). Sanan alussa ja keskellä ǧīmin alapuolinen kaari jätetään pois ja se korvataan seuraavaan kirjaimeen liittyvällä vaakaviivalla (esim. جا ǧā, نجو nǧū).[1]

Persian kirjain če (چ) on muodostettu lisäämällä kaksi pistettä ǧīm-kirjaimeen.[2] Arabialaista kirjaimistoa käyttävissä indoarjalaisissa kielissä kuten urdussa, pandžabissa ja sindhissä käytetään ǧīmin ja hā’n yhdistelmää (جھ) ilmaisemaan aspiroitua affrikaattaa .[3][4][5] Myös sindhin kirjaimet ǰē (ڄ) ja ñē (ڃ) on muodostettu ǧīmin pohjalta.[5]

Lähteet

  • Daniels, Peter T.: The World’s Writing Systems. Oxford University Press, 1996. ISBN 978-0-19-507993-7 (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ a b Bauer, Thomas: ”Arabic Writing”. Daniels 1996. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.11.2014)
  2. ↑ a b Kaye, Alan S.: ”Adaptations of Arabic Script – Persian”. Daniels 1996. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.11.2014)
  3. ↑ a b Kaye, Alan S.: ”Adaptations of Arabic Script – Urdu”. Daniels 1996. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.11.2014)
  4. ↑ Ager, Simon: Punjabi Omniglot. Viitattu 1.11.2014. (englanniksi)
  5. ↑ a b Ager, Simon: Sindhi Omniglot. Viitattu 1.11.2014. (englanniksi)