Nykyään Áskio on aihe, jolla on suuri merkitys yhteiskunnassamme. Se on vuosien ajan herättänyt kiinnostusta asiantuntijoiden ja yleensäkin ihmisten keskuudessa moninaisuuden ja eri osa-alueiden vaikutuksensa ansiosta. Kautta historian Áskio on synnyttänyt keskustelua, kiistoja ja puolestaan suuria edistysaskeleita ja innovaatioita. Se on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka kehittyy jatkuvasti ajan myötä. Tässä artikkelissa tutkimme Áskio:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja vaikutusta jokapäiväiseen elämään. Tällä tavalla voimme paremmin ymmärtää Áskio:n merkityksen nyky-yhteiskunnassa.
Tyyppi | |
---|---|
Sijainti | |
Korkeus merenpinnasta |
2 111 m |
Koordinaatit |
---|
Áskio (kreik. Άσκιο) eli Siniátsiko (Σινιάτσικο) on vuori ja vuorijono Makedoniassa Pohjois-Kreikassa. Sen korkeus on 2 111 metriä.
Áskio sijaitsee Kastorián ja Kozánin alueyksiköiden alueella Länsi-Makedoniassa linnuntietä noin 23 kilometriä luoteeseen Kozánin kaupungista. Vuorijonon korkeimman huipun nimi on Siniátsiko, mitä nimeä käytetään myös koko vuoresta. Muita korkeita huippuja ovat Skákos (Σκάκος, 1 824 m), Skárpa (Σκάρπα, 1 624 m), Magoúla (Μαγούλα, 1 621 m), Makrygiánni (Μακρυγιάννη, 1 542 m) ja Pýrgos (Πύργος, 1 517 m). Vuori on kalkkikiveä.[1]
Mouríki- (1 703 m) ja Velliávuoret (myös Méllia, 1 754 m) ovat Áskion vuorimassiivin jatkeita.[1][2]
Vóion kunnan osa Áskion kunnallisyksikkö, entinen itsenäinen kunta, on saanut nimensä vuoresta.
Korkeimmat vuoret (yli 2 000 m) |
|
---|---|
Vuoristot |