Äes

Tässä artikkelissa aiomme tutkia aihetta Äes yksityiskohtaisesti, koska se on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta tänään. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Äes on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena eri alueilla. Vuosien varrella Äes on kehittynyt ja saanut erilaisia ​​merkityksiä riippuen kontekstista, jossa sitä analysoidaan. Siksi on tärkeää syventyä sen luonteeseen, sen erityispiirteisiin ja sen vaikutuksiin jokapäiväisessä elämässä. Samoin käsitellään erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, joiden avulla voimme saada kattavan näkemyksen Äes:stä, jotta voimme ymmärtää sen tärkeyden ja merkityksen nykyään.

Kynnetyn pellon äestystä.

Äestä käytetään maanviljelyssä maan pehmentämiseen ja hienontamiseen kyntämisen jäljiltä, joskin joskus myös joutomaata voidaan äestää rikkaruohojen kasvun vähentämiseksi.[1]

Äes itsessään on hyvin vanha keksintö, kenties peräisin jo 1100-luvulta, mutta se on aikojen saatossa muuttunut hyvin paljon, kun maatalous on kehittynyt. Ensimmäiset äkeet olivat mahdollisesti yksinkertaisia risukarhia eli risuäkeitä, jotka valmistettiin kiinnittämällä hyvin oksaisia puita yhteen ja joita sitten vedettiin vaikkapa hevosella pitkin peltoa. Karhi oli alun perin Savossa kehitetty suurkaskille soveltuva äestyyppi[2], mutta nimitystä käytetään nykyisinkin äkeen yleisnimenä jossain puolilla Suomea.

Nykyisin äestä vedetään traktorilla. Ennen traktoreita vetojuhtana käytettiin hevosia ja kaikkein varhaisimmassa maataloudessa härkiä.[3]

Metsän uudistamisen yhteydessä avohakkuun jälkeen käytetään järeää, erityisesti metsäpohjan äestämiseen tarkoitettua pyörivää äestä, joka tekee 60–80 cm leveän ja 5–10 cm syvän vaon peittäen hakkuutähteet alleen, johon puun siemenet kylvetään tai taimet istutetaan.[4]

Äestyyppejä

Äkeet jaetaan kahteen päätyyppiin, kultivaattoreihin eli syvä-äkeisiin ja varsinaisiin äkeisiin. Varsinaisten äkeiden työsyvyys ei ole niin suuri kuin kultivaattoreiden.[5]

Katso myös

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Äes.

Lähteet

  1. ↑ Seppo Simonen: ”Viljelysmaan muokkaus”, Maatalouden Pikkujättiläinen, s. 235. Porvoo Helsinki: WSOY, 1944.
  2. ↑ Äkeet, Kansatiede, Helsinki.fi
  3. ↑ Seppo Simonen: ”Maatalouden historia”, Maatalouden Pikkujättiläinen, s. 12. Porvoo Helsinki: WSOY, 1944.
  4. ↑ Äestys Kehityshyppy metsänhoitoon. Arkistoitu 28.7.2021. Viitattu 29.12.2020.
  5. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 10, palsta 545