Ämmäjärvi (Eura)
Nykymaailmassa Ämmäjärvi (Eura) on aihe, joka herättää yhteiskunnassa suurta kiinnostusta ja keskustelua. Sen vaikutukset näkyvät eri aloilla politiikasta ja taloudesta tieteeseen ja kulttuuriin. Tekniikan kehittymisen myötä Ämmäjärvi (Eura)-aiheesta on tullut entistä tärkeämpi, mikä herättää ihmisissä sekä innostusta että huolta. Kautta historian Ämmäjärvi (Eura) on ollut useiden tutkimusten ja analyysien kohteena, minkä ansiosta olemme saaneet laajemman ja syvemmän näkemyksen sen merkityksestä ja vaikutuksista nykyään. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Ämmäjärvi (Eura):een, tavoitteenamme ymmärtää paremmin sen vaikutus maailmaamme.
| Ämmäjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Eura |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | oja Lamminjärveen [1] |
| Järvinumero | 34.035.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 48,7 m [1] |
| Rantaviiva | 0,606 km [2] |
| Pinta-ala | 1,096 ha [2] |
 Ämmäjärvi |
|
|
|
|
Ämmäjärvi on suolampi, joka sijaitsee Eurassa Mestilän kylässä Satakunnassa ja kuuluu Eurajoen vesistön Vähäjärven valuma-alueeseen, joka laskee Säkylän Pyhäjärveen.[2][1]
Maantiede
Ämmäjärvi sijaitsee Mestilän kylän peltojen ja Ämmäkallion välissä raivaamatta jääneen suon sisällä. Sen pinta-ala on 1,1 hehtaaria ja lampi on 200 metriä pitkä ja 50 metriä leveä. Rantaviivaa kertyy siten vain 600 metriä. Lampeen kertyy sadevettä ojitusten välityksellä. Lammen luusua on sen itäpäässä, josta lähtee 2,0 km pitkä laskuoja läheiselle Vähäjärvelle. Lammelle pääsee kantatieltä 43.[2][1]
Luonnonhistoriaa
Järven allas muodosti joskus jääkauden jälkeen pienen lahden, jonka suu alkoi maankohoamisen vuoksi kuroutua umpeen litorinamerestä. Tämä aiheutti järven suolapitoisuuden alenemisen ja esimerkiksi levien lajisto vaihtui makeavetisille järville tyypilliseksi. Lajiston muuttumisen alkuhetki on ajoitettu pohjasedimenttien kairauksella noin 4710–4640 eaa. ja täysin makeavetiseksi järvi oli muuttunut kairauksien perusteella 4360–4260 eaa. Sitä välivaihetta, jolloin järvessä on laimeaa murtovettä, kutsutaan kluuvifladaksi. Järvialtaan kynnys, joka erotti lopulta järven merestä, sijaitsi 49,7 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella.[3]
Lähteet
- ↑ a b c d Ämmäjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.04.2019.
- ↑ a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 29.10.2014.
- ↑ Eronen, Matti & al.: Rates of Holocene isostaric uplift and relative sea-level lowering of the Baltic in SW Finland based on studies of isolation contacts. Boreas, 2001, 30. vsk, s. 17–30. Oslo, Norja: John Wiley & Sons Ltd. ISSN 0300-9483 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 10.6.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Digitaaliarkisto: Kauttuan Isojaonkartta ja asiakirjat (Arkistoitu – Internet Archive), 1782-1783, (A7:2/3-12), Ämmäjärvi kartassa
| Joki ja meri: | Eurajoki • Eurajoensalmi • Selkämeri • Itämeri | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lähivesistöt: | Lapinjoen vesistö • Kokemäenjoen vesistö: Kokemäenjoen alue ja Loimijoen valuma-alue • Aurajoen vesistö • Mynäjoen veistö • Laajoen vesistö | ||||||||||||||
| Sivujokia: | Juvajoki • Pietarjoki • Köyliönjoki • Ahmasoja • Pyhäjoki • Yläneenjoki | ||||||||||||||
| Järviä: |
|