Laihianjärvi
Nykymaailmassa Laihianjärvi:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Olipa kyse yhteiskuntaan, talouteen, ympäristöön tai kulttuuriin kohdistuvista vaikutuksistaan, Laihianjärvi on kiinnittänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Koska sillä on edelleen keskeinen rooli elämässämme, on ratkaisevan tärkeää tutkia täysin sen eri puolia ja ymmärtää, kuinka se muokkaa nykyisyyttämme ja tulevaisuuttamme. Tässä artikkelissa perehdymme Laihianjärvi:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen monia puolia sen alkuperästä sen mahdollisiin tulevaisuuden vaikutuksiin.
| Laihianjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Eura |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Järvioja Köyliönjokeen [1] |
| Järvinumero | 34.056.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 26 m [1] |
| Rantaviiva | 0,859 km [2] |
| Pinta-ala | 4,385 ha [2] |
 Laihianjärvi |
|
|
|
|
Laihianjärvi on Eurajoen vesistöön kuuluva järvi Kiukaisten Laihian kylässä Eurassa Satakunnassa.[2][1]
Maantiede
Järvi sijaitsee keskellä lehtipuuvaltaista suota ja on halkaisijaltaan noin 200 metriä. Järven pinta-ala on 4,4 hehtaaria ja sen luusuana toimii lounaaseen laskeva kaksi kilometriä pitkä kaivettu Järvioja. Se yhtyy Köyliönjokeen 1,7 kilometriä Eurajoen yhtymäkohdastaan. Järvioja alittaa kantatien 43.[2][1]
Historia
Laihanjärvi on aikaisemmin ollut suurempikin, mutta vedenpinnan laskun takia se on pienentynyt ja soistunut. Tämä on tapahtunut 1810-luvulla. Rusthollarit Isotalo ja Järvenpää Laihialta vaativat vuonna 1822, että Köylypolven talolliset Knuutila, Kuusiston, Kallin, Männistön ja Tuumin olisivat pidättäydyttävä heinäteosta Laihianjärven osaksi kuivatetuilla niityillä siihen asti, että järvi olisi kuivannut loppuun ja vesijättömaat jaettu.[3]
Lähteet
- ↑ a b c d Laihianjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.04.2019.
- ↑ a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 29.10.2014.
- ↑ Koivisto, Olavi: Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia II, s. 107−113. Eura: Kuntien ja seurakuntien asettama historiatoimikunta, 1962.
| Joki ja meri: | Eurajoki • Eurajoensalmi • Selkämeri • Itämeri | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lähivesistöt: | Lapinjoen vesistö • Kokemäenjoen vesistö: Kokemäenjoen alue ja Loimijoen valuma-alue • Aurajoen vesistö • Mynäjoen veistö • Laajoen vesistö | ||||||||||||||
| Sivujokia: | Juvajoki • Pietarjoki • Köyliönjoki • Ahmasoja • Pyhäjoki • Yläneenjoki | ||||||||||||||
| Järviä: |
|