1500-luku
Tässä artikkelissa analysoimme 1500-luku:n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. 1500-luku on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe jo vuosia, ja sen vaikutus on havaittavissa monilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Kautta historian 1500-luku:llä on ollut ratkaiseva rooli kulttuuri-identiteetin muodostumisessa, poliittisessa päätöksenteossa ja ihmisten välisten suhteiden kehittymisessä. Kattavan analyysin avulla tutkimme erilaisia näkökulmia 1500-luku:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja objektiivinen näkemys 1500-luku:n vaikutuksista, jotta voidaan kannustaa kriittistä ja rakentavaa pohdintaa tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
1500-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1500–1599. Vuosisataa leimasivat löytöretket, joiden myötä syntyi maailmanlaajuiset merireitit. Löytöretkiä seurasi myös ensimmäiset eurooppalaisten siirtokuntien synty.
Uskonpuhdistus ja sitä seuranneet uskonsodat muuttivat Eurooppaa valtavasti. Kirkon valta-asema heikkeni ja hallitsijoiden valta kasvoi, mikä johti suurempien valtakuntien syntyyn. Kulttuurissa vallalla oli renessanssi, joka uskonpuhdistuksen ohella loi pohjan tieteellisen vallankumouksen alkamiselle. Kaikki tämä muutti ihmisten maailmankuvaa etenkin Euroopassa.
Vuosisadan alussa Eurooppa oli kansainvälisen kaupan näkökulmasta syrjässä. Kiinalainen posliini, silkki ja mausteet olivat kaikkien haluamia tuotteita, mutta Osmanien valtakunta oli katkaissut vanhan silkkitien. Vuosisadan lopulla eurooppalaiset kauppiaat hallitsivat uusia kauppareittejä ja Eurooppa vauraustui ja sai valtaa. Atlantin kaupakäynti synnytti niin sanotun kolumbiaanisen vaihdon, jossa monet kasvit ja eläimet levisivät puolin ja toisin Amerikan ja Euroopan välillä.[1]
Maailmanpolitiikka
Maailmanpolitiikan varhaiset muodot saivat alkunsa 1500-luvun aikana eurooppalaisten tekemien löytöretkien seurauksena. Vuosisatoja vanhojen kauppareittien vuoksi Euroopassa tiedettiin Intiasta ja Kiinasta, mutta käsitys maailmasta ja kontaktit kaukaisiin valtakuntiin lisäätyivät, kun merireitit Amerikkaan ja Aasiaan löytyivät.[1]
Diplomatia kehittyi ja valtakunnat alkoivat lähettää diplomaatteja toisiin valtakuntiin ylläpitämään suhteita ja keräämään tietoja. Kansainvälisiä suhteita edisti etenkin kasvava kaupankäynti ja monesti pankkiirit ja kauppiaat toimivat hallitsijoiden viestinviejinä ennen diplomaattisten suhteiden luomista.[2]
1500-luvun alun merkittävimmät valtakunnat olivat kiinalainen Ming-dynastia, nouseva iranilainen Safavidien valtakunta ja Osmanien valtakunta. Intia oli hajoamassa pienempiin kuningaskuntiin, joista Delhin sulttaanikunta pohjoisessa ja Vijayanagara etelässä olivat vielä suurimpia. Euroopassa feodalistisessa yhteiskunnassa suuremmat kuningaskunnat olivat vasta muodostumassa, mutta Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta oli vahvimmillaan. Amerikoissa Inkavaltakunta ja Asteekkivaltakunta kukoistivat.
Tärkeitä tapahtumia
- Pieni jääkausi alkoi Euroopassa.
- Kastilia valloitti Navarran kuningaskunnan 1512. Espanja yhdistyi.
- Osmanien valtakunta saavutti huippunsa Suleiman Suuren aikana (1520–1566). Turkkilaiset piirittivät Wieniä 1529.
- Eurooppalainen kolonisaatio:
- Espanjan konkistadorit valloittivat Asteekkivaltakunnan Meksikossa 1521 ja Inkavaltakunnan Etelä-Amerikassa 1533.
- Kullan määrä Euroopassa kasvoi voimakkaasti.
- Hevonen vietiin Amerikkaan.
- Fernão de Magalhães purjehti maailman ympäri.
- Nuijasota, suomalaisten talonpoikien kapina aatelistoa ja sotaväkeä vastaan.
- Uskonpuhdistus:
- Speyerin valtiopäivillä 1529 joukko ruhtinaita ja keisarillisia kaupunkeja vastustivat Wormsin ediktiä ja tukivat Lutheria.
- Englannin kuningas Henrik VIII katkaisi välinsä katoliseen kirkkoon ja muodosti anglikaanisen kirkon 1534.
- Ranskan uskonsodat katolilaisten ja hugenottien välillä (1562–1598)
- Trenton kirkolliskokous (1545–1563) uudisti katolista kirkkoa vastineeksi uskonpuhdistukselle.
- Alankomaiden provinssit kapinoivat 1568–1648 Espanjaa vastaan.
- Puola-Liettua muodostettiin (1569–1795).
- Katolilaiset maat ottivat käyttöön gregoriaanisen kalenterin 1582.
- 1542 tai 1543 ensimmäinen suomenkielinen kirja Mikael Agricolan Abckiria
Merkittäviä henkilöitä
- Englannin kuningas Henrik VIII, anglikaanikirkon perustaja (1491–1547)
- Ranskan kuningas Frans I, ensimmäinen renessanssimonarkki (1494–1547)
- Osmanien sulttaani Suleiman Suuri, valloittaja ja uudistaja (1494–1566)
- Pyhä Rooman keisari ja Espanjan kuningas Kaarle V (1500–1558), soti lähes jatkuvasti Ranskaa ja osmaneita vastaan samaan aikaan kuin Espanja valloitti Amerikat.
- Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa (s. 1496, hallitsi vuosina 1523–1560)
- Espanjan kuningas Filip II, vastauskonpuhdistuksen johtaja (s. 1527, hallitsi 1556–1598)
- Englannin kuningatar Elisabet I (1533–1603)
- Ranskan ja Navarran kuningas Henrik IV, päätti uskonsodat ja yhdisti jälleen valtakunnan (1553–1610).
- Iivana Julma, Venäjän ensimmäinen tsaari
- Thomas More (1478–1535)
- Martti Luther (1483–1546)
- Hernán Cortés (1485–1547)
- Mikael Agricola (1510–1557)
- Miguel de Cervantes (1547–1616)
- William Shakespeare (1564–1616)
- Benvenuto Cellini (1500–1571)
- Michelangelo (1475–1564), italialainen taidemaalari, kuvanveistäjä, arkkitehti ja runoilija
- Albrecht Dürer (1471–1528)
- Oda Nobunaga (1534–1582), ensimmäinen Japanin kolmesta yhdistäjästä.
- Toyotomi Hideyoshi (1536–1598), Japani.
Keksintöjä ja tekniikkaa
- Rukki mullisti tekstiilituotannon.
- Linssikaukoputket
- Maissi, peruna, suklaa ja tomaatti tuotiin Eurooppaan.
Lähteet
- ↑ a b McKay, Hill, Buckler, Erbey, Beck, Crowston, Wiesner-Hanks: A History of World Societies, s. 427. Bedford/St. Martin’s, 2009. ISBN 978-0-2305-8467-9
- ↑ Renaissance diplomacy: Compromise as a solution to conflict Diplo. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
