Vijayanagara

Etelä-Aasian historia ja Intian historia
kivikausi	70 000–3300 eaa.
• Mehrgarh-kulttuuri	• 7000–3300 eaa.
Indus-jokilaakson kulttuuri	3300–1700 eaa.
Myöhäinen Harappan-kulttuuri	1700–1300 eaa.
Veda-kausi	1500–500 eaa.
• rautakausi	• 1200–500 eaa.
Mahajanapadat	700–300 eaa.
Magadha-valtakunta	684–320 eaa.
• Maurya-valtakunta	• 321–184 eaa.
Keskiaikaiset kuningaskunnat	230 eaa.–1279
• Sātavāhana	• 230 eaa.–199
• Kušana	• 60–240
• Gupta	• 300–550
• Pala	• 750–1174
• Chola	• 250 eaa.–1279
islamilaiset sulttaanikunnat	1206–1596
• Delhin sulttaanikunta	• 1206–1526
• Deccanin sulttaanikunnat	• 1490–1596
Hoysala	1040–1346
Kakatiya	1083–1323
Vijayanagara	1336–1565
Suurmogulien valtakunta	1526–1707
Sikhivaltio	1801-1849
Marathivaltakunta	1674–1818
Siirtomaakausi	1757–1947
Itsenäinen Intia	1947 eteenpäin
Valtioiden historiat Bangladesh • Bhutan • Intia Malediivit • Nepal • Pakistan • Sri Lanka
Alueelliset historiat Bengal • Himachal Pradesh • Orissa Pakistanin historialliset alueet • Pohjois-Intia Etelä-Intian historia • Tiibet
Erityisalojen historiat Dynastiat • Talous • Indologia • Kielet • Kirjallisuus Merenkulku • Armeija • Tiede ja tekniikka • Aikajana
malline: näytä keskustele muokkaa

Vijayanagara oli mahtava eteläintialainen valtakunta, joka hallitsi Deccanin ylänköä ympäristöineen yli kahdensadan vuoden ajan. Valtio sai nimensä pääkaupunkinsa Vijayanagaran mukaan; kaupunki sijaitsi nykyisen Hampin lähellä ja sen rauniot ovat nykyisin UNESCOn maailmanperintökohde. "Vijayanagara" merkitsee voiton kaupunkia.^[1]

Vijayanagaran perusti Harihara I vuonna 1336 ja se oli olemassa vuoteen 1646, vaikka vuoden 1565 häviö Deccanin sulttaanikuntia vastaan käydyssä Talikotan taistelussa murensi sen valtaa suuresti. Pääkaupunki joutui sulttaanikuntien käsiin, ja hovi pakeni nykyisen Andhra Pradeshin alueelle.

Vijayanagaran valtakaudella hindulaisuus nousi keskeiseksi Etelä-Intian eri heimoja ja kansoja yhdistäväksi tekijäksi. Hallitsijoina oli useita eri dynastioita ja kuningassukuja. Tunnetuimpia heistä olivat Krishnadevaraya (vallassa 1509-1529) ja Achyutaraya (1529-1542).

Pääkaupunki Vijayanagara oli puoliaavikolla ja riippuvainen muualta tuodusta vedestä. Hallitsijat rakennuttivat monimutkaisia kastelujärjestelmiä, joilla johdettiin jokivettä aavikolle, ja suuria säiliöitä, joihin varastoitiin vettä monsuunisateiden aikana kuivaa kautta varten. Talouden selkärankana oli maanviljely, joka suosi kuivaa kestäviä lajikkeita kuten maissia ja linssejä. Sateisemmilla alueilla kasvatettiin riisiä ja sokeriruokoa. Vuorilla kasvatettiin mausteita, jotka kuljetettiin kaupunkiin myytäväksi.

• Our Karnataka (Arkistoitu – Internet Archive)