1730-luku
Nykyään 1730-luku:stä on tullut erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassamme. Teknologian ja globalisaation myötä 1730-luku on ottanut johtavan roolin elämässämme ja vaikuttaa kaikkeen henkilökohtaisista suhteistamme talouden kehitykseen. Tästä syystä on tärkeää ymmärtää ja pohtia 1730-luku:tä, jotta voimme ymmärtää sen vaikutusta elämäämme ja tehdä tietoisia päätöksiä. Tässä artikkelissa tutkimme 1730-luku:n eri puolia ja sen vaikutusta eri alueilla tavoitteenamme tarjota kattava näkemys tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
1730-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1. tammikuuta 1730 ja päättyi 31. joulukuuta 1739. Vuosikymmen oli 1700-luvun neljäs vuosikymmen.
Maailmanpolitiikka
Eurooppa
Euroopassa elettiin 1730-luvulla edelleen Espanjan perimyssodan jälkeistä rauhallista ajanjaksoa, ja valtiot keskittyivät pääosin sisäisiin asioihinsa ja siirtokuntiinsa. Etenkin Yhdistynyt kuningaskunta jättäytyi Euroopan politiikan ulkopuolelle. Vuosikymmenen poikkeukselliset sodat olivat Puolan perimyssota 1733–1735, johon manner-eurooppalaiset vallat sekaantuivat, ja Venäjän-Turkin sota 1735–1739. Espanjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen siirtomaasota, Sota Jenkinsin korvasta, syttyi 1739.
Aasia
Kiinan Qing-dynastian keisariksi nousi vuonna 1736 Qianlong, joka pyrki yhdentämään keisarikuntaa. Hänen aikanaan Kiina vaurastui ulkomaankaupalla niin, ettei keisarikunnassa kerätty veroja joka vuosi.[1]
Persiassa safavidien dynastia loppui 1736 ja vallan ottivat afšaridit, joiden hallitsija Nadir Šah harjoitti voimakasta valloituspolitiikkaa aina seuraavalle vuosikymmenelle.
Intiassa oli edelleen Suurmogulien valtakunnan hajottua valtatyhjiö, jota kilpailevat intialaisvaltiot ja eurooppalaiset koettivat täyttää. Ainoastaan Maratin valtakunta onnistui laajenemaan huomattavasti 1730-luvulla.
Afrikka
Afrikassa alkoi 1738 suuri nälänhätä, mikä kasvatti paikallisten heimojen orjakauppaa elinkeinona.[2] Afrikan länsirannikolla oli lukuisia pieniä valtakuntia, suurimpana Ašanti, jotka kävivät kauppaa eurooppalaisten kanssa.
Kulttuuri
Valistusaate oli vasta nousemassa maailmalla. Varhaisten valistusfilosofien seuraajat, kuten Voltaire ja Charles-Louis de Secondat de Montesquieu alkoivat kirjoittaa 1730-luvulla. Brittiläisessä imperiumissa alkoi vuosikymmenen aikana vahva kristillinen herätys, joka synnytti muun muassa metodismin.
Tiede ja tekniikka
- Sekstantti keksittiin.
Merkittäviä henkilöitä
- Laura Bassi, ensimmäinen suomalainen nainen opettajana yliopistossa
- David Hume, filosofi
- Carl von Linné, luonnnontutkija
- Emanuel Swedenborg, filosofi
- Alexander Pope, kirjailija
- François Quesnay, taloustieteilijä
- John Wesley, metodistikirkon perustaja
- Voltaire, valistusfilosofi
Hallitsijoita
- Anna Ivanovna, Venäjän keisarinna
- Robert Walpole, Britannian ensimmäinen pääministeri
- Yrjö II, Britannian ja Irlannin kuningas
- Klemens XII, paavi
- Mahmud I, osmanien sulttaani
- Ludvig XV, Ranskan kuningas
- Kaarle VI, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari
- August III, Puolan kuningas
- Qianlong, Kiinan keisari
- Filip V, Espanjan kuningas
- Fredrik I, Ruotsin kuningas
Lähteet
- McKay, Hill, Buckler, Erbey, Beck, Crowston, Wiesner-Hanks: A History of World Societies. Boston: Bedford/St. Martin’s, 2009. ISBN 978-0-2305-8467-9 (englanniksi)
Viitteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1730-luku Wikimedia Commonsissa
