ABO-veriryhmäjärjestelmä
Tämä artikkeli käsittelee aihetta ABO-veriryhmäjärjestelmä, joka on erittäin tärkeä ja kiinnostava asia tänään. ABO-veriryhmäjärjestelmä on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion vaikutuksensa ansiosta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Näillä linjoilla tarkastellaan ABO-veriryhmäjärjestelmä:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Lisäksi analysoidaan asian asiantuntijoiden näkemyksiä ja näkemyksiä sekä mahdollisia ratkaisuja tai toimenpiteitä asian suhteen. Epäilemättä ABO-veriryhmäjärjestelmä on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, joten on välttämätöntä syventää sen tutkimista ja ymmärrystä täydellisemmän ja selvemmän vision saavuttamiseksi.
ABO-veriryhmäjärjestelmä on ihmisen veriryhmän luokittelujärjestelmä.
- A-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla on antigeeni A:ta, ja heidän veressään on antigeeni B:n vasta-aineita.
- B-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla on antigeeni B:tä, ja heidän veressään on antigeeni A:n vasta-ainetta.
- AB-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla on sekä antigeeni A:ta että B:tä eikä heillä ole veressään vasta-ainetta kummallekaan.
- O-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla ei ole kumpaakaan antigeeniä, mutta heidän veressään on vasta-ainetta molemmille antigeeneille.[1]
Yleisyys
O-veriryhmä on maailmassa yleisin veriryhmä, vaikka esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa A on yleisin. A on yleisempi kuin B, ja koska AB-veriryhmään tarvitaan molempia antigeeneja koodaavat geenit, AB on harvinaisin.
| Veriryhmä | Yleisyys maailmassa (%) |
Yleisyys Suomessa (%) | |
|---|---|---|---|
| O | 45 | 33 | |
| 28 (Rh+) | 5 (Rh−) | ||
| A | 40 | 42 | |
| 37 (Rh+) | 5 (Rh−) | ||
| B | 11 | 17 | |
| 15 (Rh+) | 2 (Rh−) | ||
| AB | 4 | 8 | |
| 7 (Rh+) | 1 (Rh−) | ||
Periytyminen
ABO-veriryhmä riippuu yhdestä geenistä, joka sijaitsee yhdeksännessä kromosomissa[3]. Tästä geenistä esiintyy kolme alleelia, joista käytetään myös merkintöjä O, A ja B. Näistä O on väistyvä, molemmat muut dominoivia.[3] Jokainen lapsi perii tästä geenistä molemmilta vanhemmiltaan jonkin alleelin. Jos hän perii molemmilta vanhemmiltaan alleelin O, veriryhmäksi tulee O. Jos hän perii toiselta vanhemmaltaan alleelin A, toiselta alleelin B, veriryhmäksi tulee AB. Muussa tapauksessa jos hän perii ainakin jommaltakummalta vanhemmaltaan alleelin A, veriryhmäksi tulee A, ja vastaavasti jos hän perii ainakin jommaltakummalta vanhemmaltaan alleelin B, veriryhmäksi tulee B. Täten geenien alleelien eri yhdistelmät eli genotyypit vastaavat seuraavia veriryhmiä, fenotyyppejä:
| Fenotyyppi | Genotyyppi |
|---|---|
| A | AA tai AO |
| B | BB tai BO |
| AB | AB |
| O | OO |
Tästä seuraa myös, että kun vanhemmilla on tietyt veriryhmät, lapsilla mahdolliset veriryhmät ovat seuraavat:
| Veriryhmien periytyminen | ||||
| Isä/äiti | O | A | B | AB |
|---|---|---|---|---|
| O | O | O, A | O, B | A, B |
| A | O, A | O, A | O, A, B, AB | A, B, AB |
| B | O, B | O, A, B, AB | O, B | A, B, AB |
| AB | A, B | A, B, AB | A, B, AB | A, B, AB |
Veriryhmiä onkin käytetty lapsen isyyden selvittämiseen. Niiden avulla ei kuitenkaan voida varmuudella todistaa ketään lapsen isäksi, mutta useissa tapauksissa voidaan todistaa, että joku tietty mies ainakaan ei ole lapsen isä.
Lähteet
- Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
- Veriryhmien periytyminen, Veripalvelu.fi (kuva)
Viitteet
- ↑ Happonen, Holopainen, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen: Bios 2 - Solu ja perinnöllisyys, s. 106. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-34308-1
- ↑ Veripalvelu (viitattu 2.4.2010)
- ↑ a b Matt Ridley: Perimä, Ihmisen historia 23 kappaleessa, suom. Susanne Somersalo, Art House 2000, ISBN 951-884-283-3
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta ABO-veriryhmäjärjestelmä Wikimedia Commonsissa
