Aavikon kukka

Nykyään Aavikon kukka:stä on tullut erittäin tärkeä aihe eri alueilla. Aavikon kukka:n merkitys on kasvanut sen vaikutuksen vuoksi yhteiskuntaan, talouteen, tieteeseen, teknologiaan, politiikkaan ja kulttuuriin. Historiallisesta lähestymistavasta sen merkitykseen nykyään, Aavikon kukka on ollut eri alojen asiantuntijoiden kiinnostuksen ja analyysin kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme Aavikon kukka:n eri puolia ja sen vaikutusta nykymaailmassa sekä tämän jatkuvasti kehittyvän ilmiön mahdollisia seurauksia ja haasteita.

Aavikon kukka
Desert Flower
Ohjaaja Sherry Horman
Käsikirjoittaja Sherry Horman
Tuottaja Peter Herrmann
Säveltäjä Martin Todsharow
Kuvaaja Ken Kelsch
Leikkaaja Clara Fabry
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa
Levittäjä Netflix
Ensi-ilta 2. huhtikuuta 2010 (Suomi)
Kesto 120 min.
Alkuperäiskieli
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Aavikon kukka on Sherry Hormanin vuonna 2009 ensi-iltaan tuotu elämäkertaelokuva, joka pohjautuu Waris Dirien omaelämäkerralliseen teokseen Aavikon kukka. Elokuva kertoo Dirien tiestä köyhästä somalialaistytöstä kansainväliseksi huippumalliksi.

Dirie pakeni kotoaan teini-ikäisenä välttääkseen pakkoavioliiton vanhan miehen kanssa. Hän asui ensin sukulaistensa luona Mogadishussa, mistä hän muutti Lontooseen äitinsä sukulaisten kotiapulaiseksi. Tämän suurlähettiläsperheen palattua takaisin Somaliaan Dirie jäi yksin Lontooseen vailla mitään omaisuutta tai edes voimassa olevaa passia. Elokuvassa kerrotaan myös siitä, kuinka Dirien sukupuolielimet silvottiin perinnäistapojen mukaan hänen ollessaan vasta lapsi, ja miten hän myöhemmin toi asian julkisuuteen. Dirie kutsuttiin YK:n hyväntahdonlähettilääksi ja hän on toiminut aktiivisesti sukupuolielinten silpomista vastaan.

Arvioita

Turun Sanomien Päivi Valotien mielestä haparoivasti toteutettu epätasainen elokuva dramatisoi kiusallisen kevyesti alistetun afrikkalaistytön matkan ja kasvun arvostetuksi YK:n erityislähettilääksi. Lopputulos maistuu hänestä jokseenkin falskilta.[1]

Lähteet

  1. Valotie, Päivi: Aavikolta ihmisoikeuksien puolestapuhujaksi Turun Sanomat. 2.4.2010. Arkistoitu 21.4.2019. Viitattu 20.4.2019.