Alla esitelty artikkeli käsittelee aihetta Abraham Angermannus, joka tällä hetkellä herättää suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta. Abraham Angermannus on ollut keskustelun ja pohdinnan kohteena eri aloilla akateemisesta yhteiskunnalliseen. Kautta historian Abraham Angermannus:llä on ollut merkittävä rooli yhteiskunnan kehityksessä, ja se on vaikuttanut paitsi yksittäisten päätösten lisäksi myös aikakauden kulttuuriin ja arvoihin. Tämän artikkelin avulla pyrimme syventämään tietoa ja ymmärrystä Abraham Angermannus:stä tutkimalla sen eri ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään.
Abraham Angermannus | |
---|---|
Uppsalan arkkipiispa | |
1593–1599
|
|
Edeltäjä | Andreas Laurentii Björnram |
Seuraaja | Nicolaus Olai Bothniensis |
Saltvikin kirkkoherra | |
1580
|
|
Edeltäjä | Matts |
Seuraaja | Michael Andreae |
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Abrahamus Andreae Angermannus |
Syntynyt | n. 1540 Ångermanland |
Kuollut | 1607 Gripsholmin linna, Ruotsi |
Kansalaisuus | ruotsalainen |
Ammatti | kirkkoherra, arkkipiispa |
Vanhemmat | Anders Olofinpoika |
Puoliso |
|
Lapset | 2 |
Muut tiedot | |
Uskonto | kristinusko |
Tunnustuskunta | luterilaisuus |
|
Abraham Angermannus (n. 1540 – 1608) oli Ruotsin arkkipiispa vuosina 1594–1599. Abraham Angermannus oli maanviljelijän poika, mutta oli naimisissa arkkipiispa Laurentius Petrin tyttären kanssa. Vuodesta 1567 Tukholman koulun rehtorina Angermannus taisteli Juhana III:n katolista liturgiaa vastaan ja joutui siksi asumaan maanpaossa 11 vuoden ajan. Juhana III:n kuoleman jälkeen hänestä tuli arkkipiispa, mutta hän joutui kiistaan Kaarle-herttuan kanssa. Vuonna 1599 Angermannus syrjäytettiin ja häntä pidettiin vankina kuolemaansa saakka.[1]