Tämän päivän artikkelissa puhumme Erik Benzelius nuorempi:stä, aiheesta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Erik Benzelius nuorempi on kiehtova aihe, joka on herättänyt paljon kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Erik Benzelius nuorempi:een, analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja sen kehittymistä ajan myötä. Lisäksi tutkimme erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä, jotka ovat olemassa Erik Benzelius nuorempi:n ympärillä ja tarjoamme kattavan analyysin, jonka avulla lukijamme voivat ymmärtää paremmin tätä asiaa. Älä jää paitsi!
Erik Benzelius nuorempi | |
---|---|
![]() |
|
Uppsalan arkkipiispa | |
1742-1743
|
|
Edeltäjä | Johannes Steuchius |
Seuraaja | Jacob Benzelius |
Linköpingin hiippakunnan piispa | |
1731-1742
|
|
Edeltäjä | Johannes Steuchius |
Seuraaja | Andreas Olavi Rhyzelius |
Göteborgin hiippakunnan piispa | |
1726-1731
|
|
Edeltäjä | Johan Poppelman |
Seuraaja | Jacob Benzelius |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 27. tammikuuta 1675 Upsala, Ruotsi |
Kuollut | 23. syyskuuta 1743 (68 vuotta) Linköping, Ruotsi |
|
Erik Benzelius nuorempi (1675–1743[1]) oli Uppsalan arkkipiispa vuosina 1742–1743. Opiskelujensa jälkeen Benzelius teki laajan ulkomaanmatkan Saksaan, Ranskaan ja Englantiin. Matkalla hän perehtyi monipuolisesti ajan tieteelliseen elämään ja tutustui aikansa johtaviin tiedemiehiin, muun muassa Leibnitziin. Palattuaan hän toimi ensin vuodesta 1702 hän oli Uppsalan yliopiston kirjastonhoitaja[1], vuodesta 1723 professori, vuodesta 1726 Göteborgin piispa ja vuodesta 1731 Linköpingin piispa. Vuonna 1742 hänet nimitettiin Upsalan arkkipiispaksi[1], mutta hän kuoli ennen astumistaan virkaan. Monipuolisten tietojensa ja suhteittensa ulkomaisiin tiedemiehiin avulla Benzelius vaikutti Ruotsin kirjalliseen elämään. Hän kartutti Upsalan kirjastoa noin 3 300 niteellä, toimitti aikanaan harvinaisia kriittisiä historiallia lähdejulkaisuja sekä perusti 1710 oppineen Collegium curiosorum -seuran sekä Ruotsin ensimmäinen tieteellisen aikakauskirjan Acta literaria Sueciae vuonna 1720[1]. Vaikka Benzeliuksen mainitaan olleen uskonnolliselta kannaltaan suvaitsevainen, vastusti hän Johan Konrad Dippeliä (1673–1734) vaatien tämän karkottamista maasta.[2]
Benzeliuksen isä oli Erik Benzelius vanhempi ja hänen veljensä Jakob Benzelius[1]. Hänen poikansa aateloitiin nimellä Benzelstierna.
![]() |
Edeltäjä: Johannes Steuchius |
Uppsalan arkkipiispa 1742–1743 |
Seuraaja: Jakob Benzelius |