Afrikan sarvi

Nykymaailmassa Afrikan sarvi on aihe, joka yllättää ja kiehtoo miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa. Alkuperäistään nykypäivään Afrikan sarvi on ollut tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena, ja sen vaikutus on ollut läsnä lukemattomilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Vuosien varrella Afrikan sarvi on kehittynyt ja sopeutunut yhteiskunnallisiin, poliittisiin, taloudellisiin ja teknologisiin muutoksiin ja vakiinnuttanut itsensä yleismaailmallisesti kiinnostavaksi aiheeksi. Tässä artikkelissa tutkimme Afrikan sarvi:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan.

Afrikan sarvi
Afrikan sarven valtiot kartalla.
Afrikan sarven valtiot kartalla.
Muut nimet የአፍሪካ ቀንድ (amh.)
القرن الأفريقي‎ (arab.)
Geeska Afrika (somal.)
Gaaffaa Afriikaa (orom.)
ቀርኒ ኣፍሪቃ (tig.)
Sijainti Itä-Afrikka
Merialue Intian valtameri
Vesialue Adeninlahti
Punainenmeri
Pinta-ala 1 882 857 km²
Valtio
Valtio  Somalia
 Etiopia
 Eritrea
 Djibouti
Väestö
Väkiluku 100 128 000
Suurin kaupunki Addis Abeba
Asutuskeskukset Addis Abeba
Mogadishu
Asmara
Djibouti
Kielet afarin kieli
amharan kieli
arabian kieli
oromon kieli
somalin kieli
tigren kieli
tigrinja
Afrikan sarvi Nasan avaruussukkulasta otetussa kuvassa.

Afrikan sarvi on alue, johon kuuluvat Afrikan mantereen koillisosat. Termillä viitataan alueeseen, joka käsittää Somalian, Djiboutin, Etiopian ja Eritrean valtiot.[1][2] Poliittisena kokonaisuutena alueeseen luetaan tämän lisäksi vielä Sudan, Etelä-Sudan, Kenia, ja Uganda.[3] Alueen pinta-ala on 2 000 000 neliökilometriä, ja siellä asuu noin 140 miljoonaa ihmistä.

Afrikan sarvessa elävät etniset ryhmät liittyvät läheisemmin arabeihin kuin muihin afrikkalaisiin. Suurimpiin etnisiin ryhmiin kuuluvat muun muassa somalit, oromot ja afarit. Alueen talous perustuu vain muutamiin tuotteisiin: puuvillaan, kahviin ja banaaneihin.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Hodd, Michael: East Africa Handbook (7. painos), s. 21. Passport Books, 2002.
  2. ↑ The New Encyclopædia Britannica, s. 61. Encyclopædia Britannica, 2002.
  3. ↑ Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. (WSOY sanakirjat) Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6

Aiheesta muualla