Tässä artikkelissa käsitellään aihetta Afrosuomalaiset, joka on herättänyt mielenkiintoa ja keskustelua eri aloilla. Afrosuomalaiset on nykyään erittäin tärkeä aihe, koska sillä on merkittävä vaikutus yhteiskuntaan, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Kautta historian Afrosuomalaiset:llä on ollut keskeinen rooli eri tieteenalojen kehityksessä ja se on merkinnyt tärkeitä virstanpylväitä ihmisen kehityksessä. Siksi on tärkeää syventyä sen olennaisimpiin näkökohtiin, analysoida sen vaikutusta eri yhteyksissä ja tutkia sen tutkimuksesta nousevia tulevaisuudennäkymiä. Tässä mielessä tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys Afrosuomalaiset:stä, auttaa ymmärtämään ja pohtimaan sen merkitystä nykymaailmassa.
| Afrosuomalaiset | |
|---|---|
| Väkiluku | arviolta 20 000 (2009) |
| Kielet | lukuisia; suomen lisäksi suurimpana yksittäisenä somali¹ |
| Uskonnot | useita; etenkin islam (sunnalaisuus)[1] ja kristinusko[2] |
|
Huomautukset
¹14 769 somalin puhujaa vuonna 2012.
|
|
Afrosuomalaiset ovat suomalaisia, joilla on sukujuuria Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.[3] Heitä on asunut Suomessa 1800-luvulta saakka. Vuonna 2009 afrosuomalaisia arvioitiin olevan noin 20 000.
Nimityksen käyttö Suomessa ei ole erityisen yleinen.
Tiettävästi ensimmäinen Suomen kansalaisuuden saanut afrosuomalainen oli Ambomaalta lähetyssaarnaajien 1880-luvulla mukanaan tuoma Rosa Emilia Clay. Hän työskenteli sittemmin kansakoulun opettajana. 1900-luvun puolella afrosuomalainen Rudolf Prüss oli mukana Suojeluskuntien toiminnassa ja johti talvisodassa hiihtopartiota.[4]
Suomalaisten suhtautumista varhaisiin afrosuomalaisiin on kuvailtu lapsekkaaksi uteliaisuudeksi ja ihmetykseksi. Suomalaiset miehet painostivat kuitenkin naisia käyttäytymään siveellisesti ”eksoottisten” tummaihoisten seurassa. Rasismi alkoi kasvaa voimakkaasti somalipakolaisten alkaessa saapua Suomeen 1990-luvun alussa. Suomalaiset skinheadit tekivät hyökkäyksiä afrikkalaisia vastaan, ja etenkin Joensuu nousi tunnetuksi rasismin keskukseksi.[5] Nastolassa poliisin täytyi suojella paikallista vastaanottokeskusta paikallisten väkivallalta suomalaisten syyllistyttyä ammuskeluihin, joukkopahoinpitelyihin ja rasistisen musiikin soittamiseen radiossa.[6] Euroopan unionin perusoikeusviraston vuonna 2018 julkaistua tutkimusta varten haastatelluista afrosuomalaisista 63 prosenttia oli kokenut Suomessa rasistista häirintää, joka oli ilmennyt esimerkiksi loukkaavina eleinä kuten tuijotuksena, kommentteina tai uhkauksina.[7][8] Lukema oli vertailussa olleista Euroopan unionin valtioista suurin keskiarvon ollessa 30 %.[7] Myös 14 prosenttia afrosuomalaisista kertoi joutuneensa Suomessa ihonvärinsä takia väkivallan uhriksi, seuraavana Irlanti (13 %).[7][9]
Vuoden 2009 arvion mukaan Suomessa asuu arviolta 20 000 afrosuomalaista. Afrosuomalaiset muodostavatkin suuremman vähemmistön kuin esimerkiksi saamelaiset tai romanit. Afrosuomalaisten oma identiteetti vaihtelee: jotkut pitävät itseään suomalaisina, kun taas osalla on kokonaan erillinen identiteetti.[4]