Suomen kiinalaiset

Tämä artikkeli käsittelee Suomen kiinalaiset:tä, aihetta, joka on viime vuosina noussut merkityksellisemmäksi sen vaikutuksen vuoksi eri yhteyksissä. Suomen kiinalaiset:n näkökulmasta analysoidaan sen merkitystä ja vaikutusta _var2:een sekä sen vaikutusta _var3:een. Kautta tämän asiakirjan esitellään erilaisia ​​lähestymistapoja ja näkökulmia Suomen kiinalaiset:een, jotta tästä aiheesta saadaan kattava ja päivitetty näkemys. Samoin esitetään konkreettisia esimerkkejä ja tapaustutkimuksia, jotka käytännössä havainnollistavat Suomen kiinalaiset:n merkitystä nykyään. Monitieteisellä lähestymistavalla tavoitteena on tarjota kokonaisvaltainen näkemys Suomen kiinalaiset:stä, jonka avulla lukijat ymmärtävät sen laajuutta ja sovelluksia eri alueilla.

Suomen kiinalaiset
Väkiluku 17 501 (2023)[1]
Kielet kiina, suomi

Suomen kiinalaiset ovat Suomessa asuvia etnisiä kiinalaisia. He koostuvat kiinalaissyntyisistä Suomen kansalaisista sekä Suomessa asuvista Kiinan kansalaisista.

Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli 17 501 asukasta, joiden äidinkieli on kiina.[2] Noin 61% heistä asui pääkaupunkiseudulla. Vuoden 2017 lopussa Suomessa asuvien Kiinan kansalaisten määrä oli 8 742.[3] Vuodesta 1990 vuoteen 2017 yhteensä 2 460 Kiinan kansalaista on saanut Suomen kansalaisuuden.[4] Suomen kiinalaisilla on hyvä maine. [5] Enemmistö suomalaisista suhtautuu myönteisesti kiinalaisten maahanmuuttoon. [6]

Maahanmuuton historia

Kiinalaiset siirtotyöläiset Suomessa vuosina 1916–1917

Kiinalainen kaupustelija Helsingissä 1910-luvulla.

Vuonna 1916 Helsingin seudulle tuotiin linnoitustöihin ja niitä tukevaan metsänkaatoon suuri joukko kiinalaisia siirtotyöläisiä. Työläiset olivat ilmeisesti Mantšuriasta kotoisin olleita vankeja, joita kutsuttiin "punaparroiksi" eli hunghuuseiksi. Venäjän kaukoidässä nämä olivat tunnettuja pahamaineisen hurjina junanryöstäjinä ja maantierosvoina.[7] Kiinalaisia työläisiä tuotiin Suomeen yhteensä noin 3 000.[8] Kiinalaisiin turvautumisen arvioidaan johtuneen siitä, että Pietari Suuren merilinnoituksen rakennustöissä suomalaiset siirtotyöläiset olivat osoittautuneet kelvottomiksi.[9]

Kiinalaistyövoimaa sijoitettiin muun muassa Espooseen, Kauniaisiin, Vantaalle, Korsoon ja Sipoon Söderkullaan pääasiassa metsänkaatotöihin. Heitä käytettiin myös Kustavissa merilinnoituksen tykkiteiden kivetystöissä sekä eri puolilla maata sekalaisissa töissä. Kiinalaiset majoitettiin usein kylmiin riihiin tai hökkeleihin, joissa ei ollut kunnon tulisijoja. Vaikka työläiset olivat miehiä, monet suomalaiset luulivat heitä naisiksi, sillä heillä oli pitkä niskapalmikko.[9]

Linnoitustöiden ohessa kiinalaiset alkoivat tehdä Suomessa pian myös varkauksia, ryöstöjä, pahoinpitelyjä ja jopa ryöstömurhia.[7] He saattoivat myös pelotella paikallisia asukkaita, jotta nämä lähtisivät ja jättäisivät asuntonsa ryöstettäviksi. Monilla heistä oli myös ikäviä tauteja kuten kuppaa ja syyhyä.[9] Rikollisuus herätti suomalaisväestössä sekä pelkoa että vihaa. Esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela ei pystynyt levottomissa oloissa enää työskentelemään Espoon Tarvaspäässä, ja hän päätti paeta puolisoineen Ruovedelle. Espoon alueella kerrotaankin oleskelleen jopa 1 200 kiinalaista.[7] Vuoden 1917 vaihteesta alkaen kiinalaisia ruvettiin passittamaan takaisin Mantšuriaan. Venäjän vallankumouksen jälkeen keväällä 1917 linnoitustyöt lopetettiin ja suurin osa jäljelle jääneistä kiinalaisista poistui Suomesta.[9]

Aikalaisten mukaan maahan jäi myös kiinalais-suomalaista perimää.[10][11]

Nykypäivä

Sopeutuminen Suomeen

Kiinalaistaustaiset pärjäävät opinnoissaan verrattain hyvin. Kiinalaistaustaisten oppimistulokset ovat muita suuria maahanmuuttajaryhmiä parempia. [12] Kiinalaisten maine on pysynyt hyvänä, vaikka asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat kärjistyneet. [13] Kiinalaiset maahanmuuttajat syyllistyvät rikoksiin väkilukuun suhteutettuna vähemmän kuin kantasuomalaiset. [14]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Väestö ja yhteiskunta Tilastokeskus. Viitattu 31.5.2022. (suomeksi)
  2. ↑ Tilastokeskus: Tilastokeskus stat.fi. Viitattu 20.3.2025.
  3. ↑ Väestö kansalaisuuden, iän ja sukupuolen mukaan 1990-2017 Tilastokeskus. Arkistoitu 16.12.2018. Viitattu 21.12.2018. (suomeksi)
  4. ↑ Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan 1990-2017 Tilastokeskus. Arkistoitu 17.12.2018. Viitattu 21.12.2018. (suomeksi)
  5. ↑ ”Suomessa minulla oli ensi kertaa elämässäni hauskaa” – Kiinalaiset ovat maahanmuuttajien mallijoukko, joka opiskelee, työllistyy ja perustaa yrityksiä Helsingin Sanomat. 2.2.2019. Viitattu 16.12.2022.
  6. ↑ Magdalena Jaakkola: [https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/09_02_19_tutkimus_jaakkola.pdf Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta Asennemuutokset 1987–2007] Joulukuu 2008. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.2.2023.
  7. ↑ a b c Harry Halén: Katsaus suomessa toimineen venäjän sotaväen etniseen koostumukseen. Genos 70(1999), s. 26–38, 66–67 (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Lars Westerlund 2004. Kuolleisuus venäläisten linnoitustöissä. Teoksessa Lars Westerlund (toim.), Venäläissurmat Suomessa 1914–22: osa 2.1. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia (Arkistoitu – Internet Archive) ISBN 952-5354-43-1
  9. ↑ a b c d Harry Halén 2004. Kiinalaiset linnoitustyöläiset vuosina 1916-1917. Teoksessa Lars Westerlund (toim.), Venäläissurmat Suomessa 1914–22: osa 2.1. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia (Arkistoitu – Internet Archive) ISBN 952-5354-43-1
  10. ↑ Massinen, Tuomas: 3000 kiinalaista tuotiin halpatyöhön Suomeen – "Täysin poikkeuksellista koko historiassamme" 15.1.2017. Vantaan Sanomat. Viitattu 25.12.2018. (suomeksi)
  11. ↑ Miettunen, Hannu: Kolmisen tuhatta kiinalaistatuli Suomeen töihin jo 1916 3.6.2004. Turun Sanomat. Arkistoitu 2.5.2019. Viitattu 25.12.2018. (suomeksi)
  12. ↑ VTV: [https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus] 12/2015. VTV. Viitattu 16.02.2023.
  13. ↑ ”Suomessa minulla oli ensi kertaa elämässäni hauskaa” – Kiinalaiset ovat maahanmuuttajien mallijoukko, joka opiskelee, työllistyy ja perustaa yrityksiä Helsingin Sanomat. 2.2.2019. Viitattu 16.2.2023.
  14. ↑ ULKOMAALAISTAUSTAISTEN RIKOLLISUUS LUKUINA. Lassi Kotiniemi - PDF Free Download docplayer.fi. Viitattu 16.2.2023.

Aiheesta muualla