Agder

Agder on aihe, joka on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion viime vuosina. Akateemisen, yhteiskunnallisen, poliittisen ja teknologisen merkityksensä ansiosta Agder:stä on tullut jatkuvan keskustelun paikka ja ehtymätön tiedon ja kiistan lähde. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Agder on osoittautunut monitahoiseksi aiheeksi, joka sisältää monenlaisia ​​näkökohtia ja näkökohtia. Tässä artikkelissa tutkimme joitain tärkeimpiä Agder:een liittyviä lähestymistapoja, analysoimme sen vaikutusta eri alueilla ja tutkimme sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

Länsi- ja Itä-Agderin läänit

Agder on historiallinen alue Etelä-Norjassa, josta nykyään käytetään synonyyminomaisesti usein myös runoilija Vilhelm Kragin vuonna 1902 kehittelemää nimitystä Sørlandet. Nyky-Norjan lääninhallinnossa sitä vastaa Agderin lääni. Kristiansand on alueen keskeisin kaupunki.

Kielentutkija Sophus Buggen (1833–1907) mukaan Agder-nimi pohjautuu muinaisgermaaniseen sanaan egede, joka tarkoittaa mereen pistävää maa-aluetta. Esimerkiksi Vest-Agder-nimi tuli käyttöön vuonna 1917, jota ennen alue tunnettiin Listerin ja Mandalin lääninä.[1]

Runoilija Paal-Helge Haugen (1945-) mainitsee "Agderin sydämeen" kuuluvan Lyngdalin, Audnedalin, Vegusdalin, Vegårshein, Konsmon, Fjotlandin, Holumin, Halsen ja Harkmarkin asutukset. Tämän mukaan Agderin historiallinen "keskus" ei olisi sama asia kuin Sørlandetin maantieteelliset ydinalueet.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Vest-Agder NorgesLexi. Viitattu 28. tammikuuta 2008. (norjaksi)