Tässä artikkelissa tutkimme Ahvenanmeri:n eri puolia analysoimalla sen vaikutusta eri yhteyksissä ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykypäivään Ahvenanmeri on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten jokapäiväisessä elämässä, ja se on kiinnostava ja keskustelunaihe monilla aloilla. Tarkastellaan perusteellisen ja yksityiskohtaisen analyysin avulla keskeisiä näkökohtia, jotka tekevät Ahvenanmeri:stä relevantin tutkimisen arvoisen aiheen. Tämän artikkelin vaikutuksista kulttuuriin ja historiaan, sen yhteyteen teknologiaan ja ajankohtaisiin tapahtumiin, tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan ja täydellisen näkemyksen Ahvenanmeri:stä tavoitteenaan tarjota laajempi ja rikastuttava ymmärrys tästä aiheesta.
Ahvenanmeri (ruots. Ålands hav) on Ruotsin rannikon ja Ahvenanmantereen välissä oleva, Itämereen kuuluva merialue. Se on pohjoisessa 200–300 metriä syvä, etelässä matalampi. Näiden välissä on poikki meren 70–80 metrin syvyydellä kulkeva kynnys. Ahvenanmeren kapein kohta on nimeltään Ahvenanrauma.
Merisääennustuksissa käytetään Ahvenanmeren rajoille seuraavaa määritelmää: meren eteläraja kulkee leveyspiiriä 59°50’ N ja pohjoisraja leveyspiiriä 60°30° N seuraten. Länsiraja on Ruotsin itärannikolla; itäraja seuraa Ahvenanmaan pääsaaren länsirannikkoa ja merellä pituuspiiriä 20° E. Merialueen lyhennekoodi on B4W, missä B on lyhennys Itämeren englanninkielisestä nimestä (the Baltic Sea).[1]
Pohjanmereltä varsinaiselle Itämerelle | |
---|---|
Varsinainen Itämeri | |
Suuret lahdet |