Tämän päivän artikkelissa puhumme Langelandin Belt:stä, aiheesta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime aikoina. Langelandin Belt on aihe, joka on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena eri alueilla, niin akateemisella, poliittisella alalla kuin yhteiskunnassa yleensä. Tässä artikkelissa tutkimme Langelandin Belt:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Tutkimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenamme tarjota kattava näkemys Langelandin Belt:stä ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan. Olemme varmoja, että tämä artikkeli kiinnostaa suuresti kaikkia niitä, jotka haluavat syventyä Langelandin Belt:n monimutkaisuuteen ja ymmärtää paremmin sen merkitystä nykymaailmassa.
Langelandin Belt (tanskaksi Langelandsbæltet) on Tanskan saarten, Langelandin ja Lollandin, välissä sijaitseva salmi joka yhdistää Ison-Beltin pohjoisessa ja Fehmarnin Beltin etelässä. Se on yksi vähäisemmistä Tanskan salmista, pituudeltaan 55 km ja leveydeltään 12 km.
Salmi on n. 30 metriä syvä Langelandin itärannikon edustalla, ja siinä kulkee laivaväylä.[1] Sen poikki on lauttayhteys Langelandin Spodsbjergistä Lollandin Tårsiin. Ylitys kestää n. 45 minuuttia.[2]
Sana belt on latinan sanan balteus ’vyö’ (myös sanan Baltia) sukulaissana. Germaanisissa kielissä se tarkoittaa vanhastaan merensalmea. Islantilaisessa saagassa tavataan Tanskan salmiin viittaava nimi, Beltisund, jo 1200-luvulla.[3]
Ruotsin kuningas Kaarle X Kustaa marssitti joukkonsa jäätyneen Langelandin Beltin yli 5.-6. helmikuuta 1658 ensimmäisessä sodassaan Tanskaa vastaan.[4]
Pohjanmereltä varsinaiselle Itämerelle | |
---|---|
Varsinainen Itämeri | |
Suuret lahdet |