Ahvola

Ahvola:n maailmassa on laaja valikoima näkökulmia, mielipiteitä ja tietoa, jotka ruokkivat jatkuvaa keskustelua ja ajatustenvaihtoa. Vuosikymmenten ajan Ahvola on ollut tutkijoiden, asiantuntijoiden, harrastajien ja uteliaiden tutkimuksen, analyysin ja pohdinnan kohteena. Sen vaikutus yhteiskuntaan, kulttuuriin, tieteeseen ja teknologiaan on ollut kiistaton, ja sen merkitys kehittyy jatkuvasti. Tässä artikkelissa tutkimme Ahvola:n eri puolia tarjoamalla yksityiskohtaisen analyysin ja kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää sen merkitystä ja vaikutusta nykymaailmassamme.

Ahvola oli luovutetun Karjalan alueella Jääsken eteläosassa sijainnut kylä.[1] Se sijaitsi Viipurista Imatralle johtavan maantien varrella lähellä Viipurin maalaiskunnan ja Antrean rajoja. Kylän eteläpuolelta ristesi maantie Hannilan rautatieasemalle, jonne Ahvolasta oli matkaa noin neljä kilometriä.

Historiaa

Ahvolan naapurikyliä olivat Kamajauhola, Oravala ja nykyään nimellä Mihailovka (ven. Михайловка) tunnettu Seitsola. Sen mukaan on nimetty myös lähistöllä sijaitseva Ahvolanjärvi, jonka nykyinen nimi on Mihailovskoje ozero. Ahvolassa toimi aikoinaan muun muassa sekatavarakauppa ja kansakoulu, mutta toisen maailmansodan jälkeen kylä hävitettiin ja sen viljelysmaista tuli osa Seitsolaan perustettua Mihailovkan kolhoosia.[2]

Nykyään Ahvola tunnetaan Suomen sisällissodan aikana käydystä Ahvolan taistelusta. Paikalla on edelleen nähtävissä jäänteitä erilaisista puolustusvarustuksista, kuten juoksuhaudoista ja konekivääripesäkkeistä. Vuonna 2007 Ahvolan taistelukentillä tehtiin arkeologista kartoitusta.[2] Everstiluutnantti Paavo Susitaival on kirjoittanut taisteluista vuonna 1937 julkaistussa muistelmateoksessaan Ahvola.

Kirjallisuutta

  • Susitaival, Paavo: Ahvola. Porvoo: WSOY, 1937.
  • Kurki, Juho: Ahvolan nuorisoseura 1900–1970. Myllykoski: omakustanne, 1970.

Lähteet

  1. Jääski 16.6.2010. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 15.12.2016.
  2. a b Seitsonen, Oula: Vapaussodan konfliktiarkeologiaa: esimerkki Ahvolan taistelukentältä. Vapaussoturi, 5/2010. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.12.2016.

Aiheesta muualla