Hyppölä

Nykyään Hyppölä on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Hyppölä on jo useiden vuosien ajan kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion. Ajan myötä Hyppölä:stä on tullut toistuva aihe päivittäisissä keskusteluissa sekä mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Hyppölä on onnistunut asettumaan yleistä kiinnostavaksi aiheeksi joko ihmisten elämään kohdistuvan vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai maailmanlaajuisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Hyppölä:een liittyviä eri reunoja ja näkökohtia tavoitteenamme tarjota laaja ja täydellinen näkökulma tähän nykypäivän niin merkitykselliseen aiheeseen.

Hyppölä oli kylä Suomen entisen Jääsken kunnan kaakkoisosassa, Vuoksen rannalla, nykyisen valtakunnanrajan tuntumassa. Naapurikyliä olivat Kasila pohjoispuolella ja Soperonmaa eteläpuolella. Kylä oli muodoltaan kapeahko, karkeasti itä-länsi-suuntainen. Lännessä kylä rajoittui Vuokseen, idässä Rikkolan kylään. Kylän viljelysmaat olivat pääasiassa länsiosissa, lähellä Vuoksea. Itäosassa sijaitsivat kylän metsät, joiden itäisin osa sijoittui Orkolankankaan maastoon. Metsäalueilla sijaitsi myös pari pientä lampea, Umpilampi ja Härkälampi.

Hyppölän kylän halki virtasi Hyppölänjoki (yläjuoksullaan Littulanjoki), joka oli Jääskijärven laskujoki. Joki laski kylän kohdalla Vuokseen, ja siinä oli kylän kohdalla vesimylly. Kylän poikki kulkivat Jääskestä Antreaan johtava maantie sekä Imatra–Antrea-rata. Läheisin rautatieliikennepaikka oli Vehniäisen seisake noin kilometrin päässä.

Kylässä oli Hyppölän kartano, joka sijaitsi lähellä Hyppölänjoen laskukohtaa. Kartano oli vauras maanviljelystila.

Nykyisin Venäjällä kylä kuuluu Tienhaaran maalaiskuntaan ja on nimeltään Moštšnoje (Мощное).