Aikamiehet

_Hei kaikki lukijat, tänään puhumme Aikamiehet:stä. Tämä on erittäin laaja ja ajankohtainen aihe tänään, ja se kattaa laajan valikoiman näkökohtia _aspektista 1:een _aspektiin2. Aikamiehet on erittäin vaikutusvaltainen hahmo _tema1-kentässä ja hänen perintönsä on jättänyt jälkensä _tema2:een. Kautta historian Aikamiehet on ollut kiistan ja ihailun kohteena, ja se on synnyttänyt keskusteluja ja pohdintoja, jotka ovat ylittäneet ajan. Siksi on tärkeää syventää sen alkuperää, vaikutusta ja merkitystä, ymmärtää paremmin sen merkitys _tema3:ssa ja _tema4:ssä. Tässä artikkelissa tutkimme Aikamiehet:n eri vivahteita ja sitä, miten se on merkinnyt ennen ja jälkeen _tema5:ssä. Pysy kuulolla seuraavilla riveillä saadaksesi lisätietoja tästä jännittävästä aiheesta._

Aikamiehet on vuonna 1964 perustettu, viihdemusiikkia esittävä mieskuoro. Se syntyi muusikko Martti Jäppilän (1900–1967) ajatuksesta koota iskelmiä laulava iso mieskuoro. Jäppilä ja Erkki Planting kokosivat ympärilleen 13-miehisen kuoron, joka jo perustamisvuotenaan levytti tunnetuimman kappaleensa "Iltatuulen viesti" (säv. ja san. Martti Jäppilä). Kappaleella Aikamiehiä säesti Dallapé-orkesteri George de Godzinskyn johdolla.[1] Ensimmäisen – sittemmin täysin unohdetun – levytyksen "Iltatuulen viestistä" oli tehnyt Matti Kanto Masan Harmonikkaorkesterin säestämänä yli kymmenen vuotta aikaisemmin.[2]

Kesällä 1967 "Iltatuulen viesti" alkoi herättää huomiota Yleisradion Kahdeksan kärjessä -ohjelmassa. Levy nousi ykköseksi ohi neljä kuukautta kärjessä olleen Martti "Huuhaa" Innasen kappaleen "Elsa, kohtalon lapsi". Heinäkuussa "Iltatuulen viesti" oli jo Suomen myydyin levy. Radion uudella vuoden 1968 alusta startanneella Lista-ohjelmalla se pysytteli yli 90 viikkoa, tosin koskaan ykköstilaa saavuttamatta.[3] "Iltatuulen viestiä" myytiin kaikkiaan yli 30 000 kappaletta ja se on Suomessa kaikkien aikojen 20 myydyimmän singlen joukossa.[4]

Aikamiesten kokoonpano on vaihdellut paljon vuosien varrella, mutta se on edelleen toiminnassa. Alkuperäisjäseniä ei ole enää mukana.[1] Laila Kinnusen isoveli Raimo Kinnunen oli yksi alkuperäisen kokoonpanon laulajista. Toisen kultalevyn Aikamiehet saivat laulettuaan Dannyn taustalla vuonna 1992 kappaleella "Tämä taivas, tämä maa". Vuonna 1972 rekisteröitiin yhdistys Lauluyhtye Aikamiehet ry, joka muutettiin vuonna 2003 Aikamiehet ry:ksi.[3]

Diskografia

Albumit

  • Aikamiehet (Finlandia, 1968)
  • Aikamiehet (Finlandia, 1971)
  • Ankkurit ylös (Finlandia, 1975)
  • Viidenkymmenen villitys (Anuco, 1977)
  • Aikamiehet joulutunnelmissa (Blue Master, 1970)
  • 15-vuotiaat Aikamiehet (Tophits Finnhits, 1979)
  • Kirje laivalta (AAC-opisto, 1982)
  • Aikamiehet laulaa (Finnlevy, 1983)
  • Rosvo-Roopen poika (Finnlevy, 1984)
  • Kuin ruusu kaunein (Bluebird, 1989)
  • Aikamiehet (Bluebird, 1992)
  • 20 Suosikkia: Iltatuulen viesti (Fazer, 1996, kokoelma)
  • Tähti tähdistä kirkkain (Poptori, 2003)[1]

Lähteet

  1. a b c Tony Latva, Petri Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas, s. 21. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3
  2. Marko Tikka ja Toivo Tamminen: Tanssiorkesteri Dallapé: Suomijatsin legenda, s. 252. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKST 1302), 2011. ISBN 978-952-222-252-7
  3. a b Aikamiesten taival aikamiehet.fi. Arkistoitu 17.9.2010. Viitattu 15.7.2009.
  4. Kaikkien aikojen myydyimmät kotimaiset singlet ÄKT. Arkistoitu 28.5.2013. Viitattu 15.7.2009.

Aiheesta muualla