1964

Vuosi 1964 oli karkausvuosi, joka alkoi keskiviikosta.

• 1. tammikuuta – Forssan kauppala muuttui kaupungiksi ja Lapuan kunta kauppalaksi. Naantalin maalaiskunta liitettiin Naantalin kaupunkiin.
• 1. tammikuuta – Bolivia, Norsunluurannikko ja Tšekkoslovakia tulivat YK:n turvallisuusneuvoston jäseniksi vuoden 1965 loppuun saakka ulottuneelle kaksivuotiskaudelle.
• 1. tammikuuta – Suomessa tuli voimaan uusi liikevaihtoverolaki.
• 1. tammikuuta – Tapaturmantorjunta ry:n liikennejaos Talja ilmoitti, että noin 900 ihmistä oli saanut surmansa tieliikenneonnettomuuksissa vuoden 1963 aikana.
• 2. tammikuuta – Ghanan presidenttiä Kwame Nkrumahia vastaan tehtiin murhayritys.
• 3. tammikuuta – Ylitornion ja Pellon välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
• 5. tammikuuta – Ensimmäinen tapaaminen katolisen ja ortodoksisen kirkon ylimmän tason edustajien välillä sitten 1400-luvun. Paavi Paavali VI ja patriarkka Athenagoras I tapasivat Jerusalemissa.
• 9. tammikuuta – Yhdysvaltain sotilaiden ja panamalaisten välinen yhteenotto Panaman kanavavyöhykkeellä johti 25 ihmisen kuolemaan ja kansainväliseen selkkaukseen.
• 10. tammikuuta – Panama katkaisi diplomaattisuhteensa Yhdysvaltoihin.
• 11. tammikuuta – Yhdysvaltain lääkintöhallituksen ylijohtaja Luther Terry raportoi, että tupakointi voi olla vaarallista terveydelle.
• 12. tammikuuta – Nationalistikapinalliset kaatoivat Sansibarin arabihallituksen.
• 13. tammikuuta – Kuuban johtaja Fidel Castro saapui ensimmäiselle vierailulleen Neuvostoliittoon.
• 13. tammikuuta – Suomen ensimmäinen lumitykki otettiin käyttöön Kalpalinnan laskettelukeskuksessa Janakkalassa.^[1]
• 22. tammikuuta – Kenneth Kaundasta tuli ensimmäinen Pohjois-Rhodesian presidentti.
• 28. tammikuuta – Neuvostoliiton ilmavoimat ampui alas yhdysvaltalaisen hävittäjäkoneen, joka eksyi Itä-Saksan puolelle Erfurtin lähellä. Kaikki miehistön jäsenet saivat surmansa.
• 29. tammikuuta – Neuvostoliitto laukaisi kaksi satelliittia, Elektron I ja Elektron II samalla kantoraketilla.
• 29. tammikuuta – Innsbruckissa alkoivat talviolympialaiset.
• 30. tammikuuta – Kenraalimajuri Nguyễn Khánh kaappasi vallan Dương Văn Minhiltä Etelä-Vietnamissa.
• 30. tammikuuta − SDP:n kansanedustaja Väinö Tikkaoja kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli Akseli Roden.
• 30. tammikuuta – Eero Mäntyranta voitti 30 kilometrin hiihdon Innsbruckin talviolympialaisissa. Suomi voitti olympiakisoista kaikkiaan kolme kulta-, neljä hopea- ja kolme pronssimitalia.
• 1. helmikuuta – The Beatles nousee ensimmäistä kertaa listaykköseksi Yhdysvalloissa kappaleella I Want to Hold Your Hand
• 1. helmikuuta – Norjalainen kirjailija Tarjei Vesaas sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon.
• 6. helmikuuta – Kuuba katkaisi veden saannin Yhdysvaltain tukikohtaan Guantanamo Bayhin Yhdysvaltain vangittua neljä päivää aikaisemmin neljä kuubalaista kalastusalusta Floridan rannikolla.
• 6. helmikuuta – Ison-Britannian ja Ranskan liikenneministerit sopivat rautatietunnelin rakentamisesta Englannin kanaalin alitse.
• 11. helmikuuta – Kreikkalaisten ja turkkilaisten välisiä yhteenottoja puhkesi Limassolissa Kyproksella.
• 11. helmikuuta – Taiwan katkaisi diplomaattiset suhteet Ranskaan sen tunnustettua Kiinan kansantasavallan. Myös Yhdysvallat arvosteli voimakkaasti Ranskan päätöstä.
• 21. helmikuuta – Tamvision koko osakekanta siirtyi Yleisradion omistukseen.
• 27. helmikuuta – Suomen Kulttuurirahasto vietti 25-vuotisjuhliaan. Juhlissa myönnettiin rahaston tunnustuspalkinnot kuvanveistäjä Hannes Autereelle ja sosiologi Heikki Warikselle.
• 28. helmikuuta − SDP:n kansanedustaja Georg Eriksson kuoli. Uudeksi kansanedustajaksi tuli Veikko Mattila.
• 6. maaliskuuta – Konstantin II:sta tuli Kreikan kuningas.
• 11. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti viralliselle vierailulle Viroon, jossa vierailun isäntänä oli Viron puoluejohtaja Johannes Käbin.
• 11. maaliskuuta – Toimittaja Arvo Salo sai Eino Leinon palkinnon työstään Ylioppilaslehden päätoimittajana.
• 14. maaliskuuta – Jury tuomitsi Jack Rubyn syylliseksi John F. Kennedyn murhasta epäillyn Lee Harvey Oswaldin murhaan.
• 15. maaliskuuta – Näyttelijät Richard Burton ja Elizabeth Taylor vihittiin avioliittoon Montrealissa Kanadassa.
• 17. maaliskuuta – Helsingin poliisilaitos hylkäsi Eläintarhan ajojen järjestäjien lupahakemuksen ja kielsi Eläintarhan radan käytön moottoriurheiluun, koska rata katsottiin edellisinä vuosina sattuneiden vakavien onnettomuuksien vuoksi hengenvaaralliseksi. Vuoden 1963 ajot jäivät siten viimeisiksi.
• 20. maaliskuuta – Euroopan avaruusjärjestön edeltäjä ESRO (European Space Research Organization) perustettiin 14. kesäkuuta 1962 allekirjoitetun sopimuksen mukaan.
• 21. maaliskuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Kööpenhaminassa Tanskassa. Italian edustaja Gigliola Cinquetti voitti kappaleella ”Non ho l’età”.
• 25. maaliskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri U Thant nimitti suurlähettiläs Sakari Tuomiojan Kyproksen kriisin sovittelijaksi.
• 26. maaliskuuta – Puolustusministeri Robert McNamara vahvisti uudelleen Yhdysvaltain tuen Etelä-Vietnamin hallitukselle kommunismia vastaan. Vietnamin sodan tapahtumat laajenivat entisestään.
• 27. maaliskuuta – Pitkäperjantain maanjäristys Alaskassa. Richterin asteikoltaan 9,2 ollut järistys on voimakkain tunnettu maanjäristys Pohjois-Amerikan historiassa. Järistys aiheutti valtavaa tuhoa Anchoragessa.
• 28. maaliskuuta – Ensimmäinen piraattiradio, Radio Caroline, perustettiin.
• 31. maaliskuuta – Armeija syrjäytti Brasilian presidentti João Goulartin. Tätä seurasi 21-vuotinen diktatuuri.

• 1. huhtikuuta – Lakisääteinen sairausvakuutus tuli Suomessa voimaan viimeisimpien maiden joukossa Euroopassa.
• 1. helmikuuta – Yhdysvallat ja Panama solmivat uudelleen tammikuussa katkenneet diplomaattisuhteensa.
• 5. huhtikuuta – Tuntematon henkilö ampui Bhutanin päämiehen Jigme Dorfin Puncholingissa, lähellä Intian rajaa.
• 6. huhtikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Pravda moitti Maalaisliiton puheenjohtajaa V. J. Sukselaista siitä, että tämä oli osallistunut vanhojen virolaisten ystäviensä järjestämiin juhliin Ruotsissa.
• 7. huhtikuuta – IBM julkisti IBM System/360 tietokonesarjan.
• 9. huhtikuuta – Oikeudenkäynti vakoilusta syytettyä eversti Stig Wennerströmiä vastaan alkoi Tukholmassa. Ruotsin ilmavoimissa palvellut Wennerström oli vangittu kesäkuussa 1963.
• 19. huhtikuuta – Prikaatikenraali Kouprasith Abhayin vallankaappaus syrjäytti Laosin hallituksen.
• 20. huhtikuuta – Lyndon B. Johnson ja Nikita Hruštšov ilmoittivat samanaikaisesti New Yorkissa ja Moskovassa aikeista vähentää ydinaseiden tuotantoa.
• 20. huhtikuuta – Nelson Mandela piti puheensa I Am Prepared to Die Rivonian oikeudenkäynnin aluksi.
• 25. huhtikuuta – Suomalainen YK-pataljoona lähti yhdysvaltalaisilla joukkojenkuljetuskoneilla Helsinki-Vantaan lentoasemalta Kyprokselle.
• 26. huhtikuuta – Tanganjika ja Sansibar yhdistyivät Tansaniaksi.
• 26. huhtikuuta – Valtiokonttorin pääjohtaja Esa Kaitila valittiin Suomen Kansanpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi.
• 26. huhtikuuta – Eduskunta hyväksyi lain YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevien suomalaisten palvelussuhteista, oikeudellisesta asemasta ja sosiaaliturvasta.
• 30. huhtikuuta − Kokoomuksen kansanedustaja, rehtori Olli Aulanko kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli varatuomari Timo Mäki.
• 1. toukokuuta – Ensimmäinen Basic-ohjelmointikielellä toteutettu ohjelma ajettiin Dartmouth Collegessa General Electric GE-225 tietokoneella.
• 5. toukokuuta – 14 säiliövaunua ja yli 200 tonnia bensiiniä ja kevyttä polttoöljyä tuhoutui junapalossa Kouvolan ja Mikkelin välisellä rataosalla Mäntyharjulla lähellä Outisen seisaketta. Onnettomuuden aiheutti erään vaunun akselin laakerien ylikuumeneminen.
• 11. toukokuuta − SKDL:n kansanedustaja, joulukuussa 1963 kuolleen Yrjö Murron tilalle eduskuntaan tullut Johannes Mustonen kuoli. Uudeksi kansanedustajaksi tuli Paavo Lagerroos.
• 14. toukokuuta – Ruotsin valtiopäivien perustuslakivaliokunta moitti entistä ulkoministeriä Östen Undénia siitä, ettei tämä ollut erottanut Stig Wennerströmiä ulkoministeriön palveluksesta, vaikka hän oli ollut tietoinen Wennerströmin vakoilutoiminnasta.
• 20. toukokuuta – Suomen YK-pataljoonaan kuulunut alikersantti Juhani Matikainen sai surmansa turkkilaisten kanssa käydyssä laukaustenvaihdossa Kyproksella. 22-vuotias Matikainen oli ensimmäinen YK-tehtävissä kaatunut suomalainen.
• 24. toukokuuta – Ihmisiä tallautui kuoliaaksi Perun ja Argentiinan välisessä jalkapallo-ottelussa Perun pääkaupungissa Limassa. Kotiyleisö ryntäsi kentälle suututtuaan erotuomarin päätökseen, jolloin heikompivoimaiset jäivät jalkoihin.^[2]
• 24. toukokuuta – Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (TPSL) hylkäsi sopimusluonnoksen SDP:n kanssa. Aarre Simonen valittiin puheenjohtajaksi Emil Skogin tilalle, joka siirtyi takaisin SDP:hen.
• 24. toukokuuta – Cliff Richard esiintyi Helsingin Linnanmäellä.^[3]
• 3. kesäkuuta – Etelä-Korean presidentti Park Chung-hee julisti sotatilalain Soulissa poliisin oltua kykenemätön 10 000 mielenosoittajan hallintaan. Protestit alkoivat aikeesta palauttaa diplomaattiset ja kauppasuhteet Japaniin.
• 12. kesäkuuta – Nelson Mandela ja seitsemän muuta tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Etelä-Afrikassa.
• 12. kesäkuuta – Eversti Stig Wennerström tuomittiin vakoilusta elinkautiseen pakkotyöhön. Lisäksi hänet tuomittiin maksamaan Ruotsin valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä lähes 500 000 kruunua sekä menettämään sotilasarvonsa.
• 13. kesäkuuta – Kansanedustaja, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Johannes Virolainen valittiin Maalaisliiton uudeksi puheenjohtajaksi. Hän voitti edeltäjänsä V. J. Sukselaisen vain niukasti äänin 888–866.
• 25. kesäkuuta – Vatikaani tuomitsi ehkäisypillerin.

• 1. heinäkuuta – Länsi-Saksan liittopresidentti Heinrich Lübke valittiin uudelle virkakaudelle.
• 4. heinäkuuta – Suomen ensimmäinen ruletti avattiin Maarianhaminan seurahuoneella.^[4]
• 6. heinäkuuta – Ensimmäinen Beatles-elokuva Yeah! Yeah! Tässä tulemme! sai ensi-iltansa Britanniassa.
• 6. heinäkuuta – Malawi julistautui itsenäiseksi.
• 8. heinäkuuta – Kansainvälinen työjärjestö ILO tuomitsi Etelä-Afrikan harjoittaman rotuerottelupolitiikan.
• 27. heinäkuuta – Vietnamin sota: Vietnamiin lähetettiin vielä 5 000 sotilasneuvonantajaa, Yhdysvaltain joukkojen kokonaismääräksi tuli 21 000.
• 29. heinäkuuta – Seinäjoella ilmestyneen Maalaisliiton äänenkannattajan Ilkan päätoimittaja Veikko Pirilä erotettiin tehtävästään, koska lehdessä oli arvosteltu kovin sanoin Maalaisliiton puheenjohtajavaalissa käytettyä menettelyä.
• 2. elokuuta – Ensimmäinen Tonkininlahden välikohtaus.
• 5. elokuuta – Operaatio ”Pierce Arrow”: Yhdysvaltain lentokoneet tukialus USS Ticonderogalta ja USS Constellationilta iskivät Pohjois-Vietnamiin kostoksi hyökkäyksestä hävittäjiä vastaan Tonkininlahdella.
• 5. elokuuta – Kapinallisten simba-armeija hyökkäsi Kongo-Léopoldvillessä Stanleyvilleen (nyk. Kisangani) ja otti 1 000 länsimaista panttivankia.
• 8. elokuuta – Nelimarkka-museo avattiin Alajärvellä. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen maaseudun taidemuseo.
• 12. elokuuta – Kansainvälinen olympiakomitea päätti sulkea Etelä-Afrikan Tokion olympiakisojen ulkopuolelle sen harjoittaman apartheid-politiikan vuoksi.
• 16. elokuuta – Etelä-Vietnamissa tuli voimaan uusi perustuslaki jonka kirjoittamisessa Yhdysvaltain lähetystö auttoi.
• 2. syyskuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Pravda rinnasti Kiinan pyrkimykset alueidensa laajentamiseksi Hitlerin Saksaan. Kiina oli esittänyt laajoja aluevaatimuksia useille naapurimailleen.
• 5. syyskuuta – Nasa laukaisi ensimmäisen geofysikaalisen observatorion OGO-1:n kiertoradalle.
• 12. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Reino Lehdon virkamieshallitukselle ja nimitti Johannes Virolaisen muodostaman uuden hallituksen. Lehto nimitettiin Uudenmaan läänin maaherraksi 18. syyskuuta. Edellinen maaherra Väinö Meltti oli kuollut toukokuussa.
• 15. syyskuuta – Puoluejohtaja Nikita Hruštšov sanoi Neuvostoliiton kehittäneen ”hirvittäviä uusia aseita”, mikä herätti laajaa mielipiteiden vaihtoa kautta maailman.
• 18. syyskuuta – Kreikan kuningas Konstantin II ja prinsessa Anne-Marie vihittiin avioliittoon Ateenassa.
• 21. syyskuuta – Malta sai itsenäisyyden.
• 24. syyskuuta – Warrenin komission raportti presidentti John F. Kennedyn murhasta julkaistiin. Raportin mukaan Kennedyn murhaaja Lee Harvey Oswald oli toiminut yksin ja omasta aloitteestaan.
• 27. syyskuuta – Järvenpäässä paljastettiin Erkki Erosen veistämä Jean Sibeliuksen patsas.

• 4. lokakuuta – Suomen kunnallisvaalien ensimmäinen päivä. Parhaiten vaaleissa menestyi SDP, eniten paikkoja menettivät pientalonpojat.
• 7. lokakuuta – Hannu Salaman romaani Juhannustanssit ilmestyi ja aiheutti suuren kohun.
• 10. lokakuuta – Tokion olympiakisojen avajaiset.
• 10. lokakuuta – Runoilija ja suomentaja Arvo Turtiainen sai Aleksis Kiven palkinnon.
• 11. lokakuuta – Helsingin hiippakunnan piispa Martti Simojoki vihittiin arkkipiispaksi edellisen arkkipiispan Ilmari Salomiehen jäätyä eläkkeelle.
• 12. lokakuuta – Neuvostoliiton ”Voshod 1” oli ensimmäinen avaruusalus, jossa oli usean hengen miehistö ilman avaruuspukuja.
• 14. lokakuuta – Martin Luther King sai nuorimpana koskaan palkittuna Nobelin rauhanpalkinnon rasismin vastaisesta työstään.
• 14. lokakuuta – Nikita Hruštšov syrjäytettiin Neuvostoliiton johdosta, Leonid Brežnev ja Aleksei Kosygin ottivat vallan.
• 14. lokakuuta – Pauli Nevala voitti miesten keihäänheiton Tokion olympiakisoissa. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen keihäänheiton olympiakultamitali Tapio Rautavaaran (1948) jälkeen.
• 15. lokakuuta – Britannian työväenpuolue voitti vaalit päättäen konservatiivien 13 vuoden vallan. Harold Wilsonista tuli Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
• 16. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta räjäytti ensimmäisen atomipomminsa Sinkiangissa.
• 18. lokakuuta – Väinö Markkanen voitti vapaapistooliammunnan Tokion olympiakisoissa. Seuraavana päivänä Pentti Linnosvuo voitti olympiapistooliammunnan. Suomi sai kaikkiaan kolme kulta- ja kaksi pronssimitalia.
• 24. lokakuuta – Pohjois-Rhodesia itsenäistyi Sambiana.
• 3. marraskuuta – Bolivian presidentti Víctor Paz Estenssoron hallitus syrjäytettiin kenraali Alfredo Ovando Candian vallankaappauksessa.
• 3. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson voitti vaaleissa haastajansa Barry Goldwaterin.
• 9. marraskuuta – Eisaku Sato nimitettiin Japanin uudeksi pääministeriksi tehtävästä terveyssyistä eronneen Hayato Ikedan tilalle.
• 10. marraskuuta – Australia päätti palauttaa asevelvollisuuden Indonesian Borneon sodan vuoksi.
• 22. marraskuuta – Helsingin hiippakunnan uusi piispa Aarre Lauha vihittiin virkaansa.
• 24. marraskuuta – Belgialaiset laskuvarjojoukot ja palkkasoturit valtasivat Stanleyvillen, mutta usea panttivanki sai surmansa taistelussa.
• 28. marraskuuta – Yhdysvaltain turvallisuusneuvosto päätti suositella Pohjois-Vietnamin pommitusten laajentamista.
• 30. marraskuuta – Brittiläinen valtiomies Sir Winston Churchill täytti 90 vuotta.
• 1. joulukuuta – Malta, Malawi ja Sambia hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi, jolloin järjestön jäsenmäärä nousi 115:een.
• 3. joulukuuta – Radioinsinööriseura muutti nimensä Elektroniikkainsinöörien seuraksi.
• 5. joulukuuta – Hufvudstadsbladet täytti sata vuotta.
• 7. joulukuuta – Lahden yleisradioasema mykistyi antennilankojen pudottua maahan kovassa tuulessa.
• 8. joulukuuta – Raumalla hukkui 28 ihmistä, kun satamahinaaja törmäsi puolustusvoimien moottoriveneeseen, joka oli viemässä vieraita Kuuskajaskarin linnakesaaren alokastanssiaisiin.
• 9. joulukuuta – Teknillisen Korkeakoulun epäorgaanisen kemian professori Olavi Erämetsä onnistui ensimmäisenä tiedemiehenä maailmassa eristämään luonnosta prometiumia.^[5]
• 10. joulukuuta – Nobelin palkinnot jaettiin Tukholmassa ja Oslossa. Ranskalainen kirjailija Jean-Paul Sartre oli Ruotsin akatemialle lähettämässään kirjeessä kieltäytynyt hänelle myönnetystä kirjallisuuspalkinnosta "henkilökohtaisista syistä". Kirjallisuuspalkintoa olivat aiemmin kieltäytyneet vastaanottamasta George Bernard Shaw vuonna 1925 ja Boris Pasternak vuonna 1958.
• 11. joulukuuta – Arkkipiispa Martti Simojoki tuomitsi Suomen kansanopistolaitoksen 75-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa Hannu Salaman romaanin Juhannustanssit ja teoksen kustantajan Otavan. Arkkipiispan mielipiteen katsottiin yleisesti edustavan kirkon virallista kantaa. Tästä syttyi ”Salama-sota”.
• 11. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti taidemaalari Sam Vannin akateemikoksi. Samalla Kekkonen esitti Suomen Akatemiaa koskevan lain kumoamista, koska akatemia ei hänen mielestään ollut täyttänyt siihen asetettuja odotuksia.
• 14. joulukuuta – Jean-Paul Sartre kieltäytyi Nobelin kirjallisuuspalkinnosta.
• 17. joulukuuta – Ryhmä Kokoomuksen kansanedustajia Margit Borg-Sundmanin johdolla teki Juhannustanssit-romaaniin viitaten eduskuntakyselyn siitä, onko hallitus tietoinen, että ”maassa julkaistaan lain vastaisesti jumalanpilkkaa sisältävää ja sukupuolikuria loukkaavaa kirjallisuutta”. Kyselyn olivat allekirjoittaneet Borg-Sundmanin lisäksi muiden muassa Aksel Airo, Reino Ala-Kulju, Anna-Liisa Linkola, Olavi Lähteenmäki ja Juha Rihtniemi.
• 21. joulukuuta – Neuvostoliiton presidentti Anastas Mikojan saapui vierailulle Suomeen ja luovutti sen aikana presidentti Urho Kekkoselle Neuvostoliiton myöntämän Leninin kunniamerkin.
• 21. joulukuuta – Sähkökatkos pimensi koko Etelä-Suomen illalla.
• 23. joulukuuta – Nobel-palkittu tohtori Martin Luther King sanoi pitävänsä mahdollisena, että Yhdysvalloissa on 25 vuoden kuluttua mustaihoinen presidentti.
• 29. joulukuuta – Maisteri Eino S. Repo valittiin Yleisradion uudeksi pääjohtajaksi eläkkeelle jäävän Einar Sundströmin tilalle.
• 31. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi pakinoitsija Väinö Nuortevalle (Olli) professorin arvonimen. Nuorteva oli toiminut Uuden Suomen pakinoitsijana vuodesta 1921 ja julkaissut useita pakinakokoelmia.

• Yleisradio osti TES-TV:n ja muutti sen nimeksi TV2. Samalla Suomen Televisio -kanavan nimeksi tuli TV1.
• BASIC-ohjelmointikieli kehitettiin.
• Vuodesta 1964 alkoi ajanjakso (1964–1979), jolloin syntyneille Douglas Coupland antoi nimityksen X-sukupolvi.

• 2. tammikuuta – Taisto Oksanen, suomalainen näyttelijä
• 6. tammikuuta – Jyrki Kasvi, suomalainen kansanedustaja (k. 2021)
• 7. tammikuuta – Nicolas Kim Coppola (”Nicolas Cage”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä
• 7. tammikuuta – Anna-Maja Henriksson, suomalainen varatuomari, RKP:n kansanedustaja ja ministeri
• 9. tammikuuta – Rasmus Troedsson, ruotsalainen näyttelijä
• 14. tammikuuta – Mark Addy, englantilainen näyttelijä
• 15. tammikuuta – Osmo Tapio Räihälä, suomalainen säveltäjä
• 17. tammikuuta – Michelle Obama, yhdysvaltalainen lakimies, Barack Obaman puoliso
• 26. tammikuuta – Guro Fjellanger, norjalainen poliitikko (k. 2019)
• 27. tammikuuta – Bridget Fonda, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1. helmikuuta – Mikko Yrjönsuuri, suomalainen filosofian professori
• 5. helmikuuta – Laura Linney, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 5. helmikuuta – Michael Andrew ”Duff” McKagan, yhdysvaltalainen basisti (Guns N’ Roses)
• 5. helmikuuta – Antti Pääkkönen, suomalainen näyttelijä
• 8. helmikuuta – Perttu Leppä, suomalainen elokuvaohjaaja
• 11. helmikuuta – Adrian Hasler, liechtensteinilainen poliitikko
• 11. helmikuuta – Ville Sirén, suomalainen jääkiekkoilija ja kykyjenetsijä
• 16. helmikuuta – Valentina Jegorova, venäläinen kestävyysjuoksija ja olympiavoittaja
• 18. helmikuuta – Matt Dillon, yhdysvaltalainen näyttelijä (Sekaisin Marista)
• 19. helmikuuta – Jennifer Doudna, vuoden 2020 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti
• 21. helmikuuta – Scott Kelly, yhdysvaltalainen astronautti ja laivaston lentäjä
• 27. helmikuuta – Jed Simon, kanadalainen metallimuusikko
• 28. helmikuuta – Hans Morten Hansen, norjalainen koomikko ja näyttelijä
• 28. helmikuuta – Lotta Lotass, ruotsalainen kirjailija
• 28. helmikuuta – Antti Rantakangas, suomalainen poliitkko ja kansanedustaja (Keskusta) (k. 2019)
• 8. maaliskuuta – Bob Bergen, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
• 9. maaliskuuta – Juliette Binoche, ranskalainen Oscar-palkittu näyttelijä
• 10. maaliskuuta – Edward, brittiläinen prinssi ja Wessexin jaarli, kuningatar Elisabet II:n poika
• 10. maaliskuuta – Neneh Cherry, ruotsalainen laulaja, lauluntekijä ja rap-muusikko
• 11. maaliskuuta – Raimo Helminen, suomalainen jääkiekkoilija
• 11. maaliskuuta – Leena Lehtolainen, suomalainen rikoskirjailija (Ensimmäinen murhani)
• 16. maaliskuuta – Gore Verbinski, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
• 17. maaliskuuta – Leena Vanamo, suomalainen iskelmälaulaja (k. 2020)
• 19. maaliskuuta – Jeanne Gang, yhdysvaltalainen arkkitehti
• 19. maaliskuuta – Nicola Larini, italialainen autourheilija
• 19. maaliskuuta – Olli Lindholm, suomalainen laulaja ja kitaristi (k. 2019)
• 20. maaliskuuta – Natacha Atlas, belgialainen laulaja ja muusikko

• 3. huhtikuuta – Richard Bella, keskiafrikkalainen koripalloilija
• 3. huhtikuuta – Nigel Farage, brittiläinen poliitikko
• 6. huhtikuuta – David Woodard, amerikkalainen kirjailija, kapellimestari
• 7. huhtikuuta – Russell Crowe, uusiseelantilainen Oscar-palkittu näyttelijä (Gladiator)
• 8. huhtikuuta – Ari Heikkinen, suomalainen jalkapalloilija
• 10. huhtikuuta – Päivi Kairamo, suomalainen diplomaatti
• 12. huhtikuuta – Claudia Jung, saksalainen laulaja
• 14. huhtikuuta – Vinnie Moore, yhdysvaltalainen rock-kitaristi
• 15. huhtikuuta – Jorma ”Jope” Ruonansuu, suomalainen muusikko, näyttelijä ja koomikko (k. 2020)
• 15. huhtikuuta – Jarkko Sipilä, suomalainen dekkarikirjailija (k. 2022)
• 16. huhtikuuta – Sören Olsson, ruotsalainen kirjailija
• 17. huhtikuuta – Maynard James Keenan, yhdysvaltalainen laulaja (A Perfect Circle)
• 18. huhtikuuta – Anne Holmlund, suomalainen poliitikko
• 20. huhtikuuta – Ari Häyrinen, suomalainen kirkkomuusikko ja kuoronjohtaja
• 24. huhtikuuta – Djimon Hounsou, beniniläis-yhdysvaltalainen näyttelijä, tanssija ja malli
• 25. huhtikuuta – Hank Azaria, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 25. huhtikuuta – Andy Bell, brittiläinen laulaja ("Erasure")
• 30. huhtikuuta – Louise Kathrine Dedichen, norjalainen vara-amiraali
• 30. huhtikuuta – Tony Fernandes, malesialainen yritysjohtaja
• 3. toukokuuta – Ron Hextall, kanadalainen jääkiekkoilija
• 9. toukokuuta – Reijo Paananen, suomalainen poliitikko
• 10. toukokuuta – Mats Malm, ruotsalainen kirjallisuustieteen professori
• 14. toukokuuta – Eric Peterson, yhdysvaltalainen kitaristi
• 15. toukokuuta – Lars Løkke Rasmussen, Tanskan pääministeri
• 19. toukokuuta – Timo Parvela, suomalainen kirjailija
• 23. toukokuuta – Angela Kovács, ruotsalainen näyttelijä
• 26. toukokuuta – Leonard Albert ”Lenny” Kravitz, yhdysvaltalainen kitaristi ja laulaja
• 26. toukokuuta – Ilkka Talasranta, viihteen monitoimimies (k. 2013)
• 4. kesäkuuta – Luisa Cervera, perulainen lentopalloilija ja olympiamitalisti
• 4. kesäkuuta – Sean Pertwee, brittiläinen näyttelijä
• 4. kesäkuuta – Scottie Ray, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
• 5. kesäkuuta – Kim Jäämeri, suomalainen kenraaliluutnantti
• 19. kesäkuuta – Boris Johnson, brittiläinen poliitikko, pääministeri 2019–2022
• 19. kesäkuuta – Stefan Larsson, ruotsalainen näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja
• 19. kesäkuuta – Antti Ripatti, suomalainen taloustieteilijä
• 22. kesäkuuta – Amy Brenneman, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 22. kesäkuuta – Dan Brown, yhdysvaltalainen kirjailija (Da Vinci -koodi)
• 26. kesäkuuta – Tommi Mäkinen, suomalainen ralliajaja (nelinkertainen maailmanmestari)
• 30. kesäkuuta – Alexandra, alk. Alexandra Christina Manley, Fredriksborgin kreivitär, Tanskan prinssi Joachimin ent. puoliso
• 30. kesäkuuta – Anu Hälvä, suomalainen näyttelijä ja laulaja

• 1. heinäkuuta – Denisse Fajardo, perulainen lentopalloilija ja olympiamitalisti
• 2. heinäkuuta – Éric Srecki, ranskalainen kalpamiekkailija, olympiavoittaja ja maailmanmestari
• 9. heinäkuuta – Courtney Michelle Harrison (”Courtney Love”), yhdysvaltalainen muusikko (Hole)
• 12. heinäkuuta – Leah Bracknell, englantilainen näyttelijä (k. 2019)
• 21. heinäkuuta – Oleg Kononenko, venäläinen avaruuslentäjä
• 22. heinäkuuta – John Leguizamo, kolumbialais-yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä ja -tuottaja
• 22. heinäkuuta – David Spade, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 23. heinäkuuta – Nick Menza, saksalais-yhdysvaltalainen rumpali (k. 2016)
• 25. heinäkuuta – Sharif Sheikh Ahmed, Somalian presidentti
• 26. heinäkuuta – Sandra Bullock, yhdysvaltalais-saksalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Elämä pelissä)
• 30. heinäkuuta – Vivica A. Fox, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 30. heinäkuuta – Jürgen Klinsmann, saksalainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 2. elokuuta – Mary-Louise Parker, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 5. elokuuta – Adam Yauch, yhdysvaltalainen hip hop -artisti (k. 2012)
• 11. elokuuta – Jim Lee, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija
• 12. elokuuta – Angela McCoy, yhdysvaltalais-suomalainen näyttelijä ja laulaja
• 17. elokuuta – Jorge de Amorim Campos (”Jorginho”), brasilialainen jalkapalloilija
• 22. elokuuta – Eva Kjer Hansen, tanskalainen poliitikko
• 26. elokuuta – Charlotte Sahl-Madsen, tanskalainen poliitikko
• 27. elokuuta – Antti Reini, suomalainen näyttelijä, muusikko ja kirjailija
• 2. syyskuuta – Keanu Reeves, libanonilaissyntyinen kanadalainen näyttelijä (Matrix)
• 5. syyskuuta – Anna Fiske, ruotsalais-norjalainen kirjailija ja kuvittaja
• 7. syyskuuta – Andrine Sæther, norjalainen näyttelijä
• 8. syyskuuta – Joachim Nielsen, norjalainen rocklaulaja (Jokke & Valentinerne) (k. 2000)
• 9. syyskuuta – Sirpa Paatero, suomalainen poliitikko ja ministeri
• 13. syyskuuta – Kari Hietalahti, suomalainen näyttelijä
• 15. syyskuuta – Sirpa Kähkönen, suomalainen kirjailija
• 19. syyskuuta – Francisco Boza, perulainen ampuja ja olympiamitalisti
• 19. syyskuuta – Bjarne Brøndbo, norjalainen muusikko
• 22. syyskuuta – Vladimír Weiss, slovakialainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 30. syyskuuta – Monica Bellucci, italialainen näyttelijä ja valokuvamalli

• 3. lokakuuta – Jonna Järnefelt, suomalainen näyttelijä ja laulaja
• 14. lokakuuta – Tuija Eveliina Hietamies (”Eve Hietamies”), suomalainen kirjailija ja toimittaja (Huomenna on paremmin)
• 14. lokakuuta – David Kaye, kanadalainen näyttelijä
• 16. lokakuuta – Jim Thompson, yhdysvaltalais-suomalainen kirjailija (k. 2014)
• 19. lokakuuta – Ty Pennington, yhdysvaltalainen malli ja televisiojuontaja
• 20. lokakuuta – Kamala Harris, yhdysvaltalainen poliitikko ja juristi, varapresidentti vuodesta 2021
• 22. lokakuuta – Dražen Petrović, kroatialainen koripalloilija (k. 1993)
• 23. lokakuuta – David Sobolov, kanadalainen ääninäyttelijä
• 23. lokakuuta – Roberto Agustín Miguél Santiago Samuel Trujillo Veracruz (”Rob Trujillo”), yhdysvaltalainen basisti ("Metallica")
• 26. lokakuuta – Marc Lépine, kanadalainen sarjamurhaaja (k. 1989)
• 26. lokakuuta – Kirsi Hannele Sirén (”Kikka”), suomalainen iskelmälaulaja (k. 2005)
• 31. lokakuuta – Marco van Basten, alankomaalainen jalkapalloilija
• 1. marraskuuta – Daran Norris, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 2. marraskuuta – Britta Lejon, ruotsalainen poliitikko
• 5. marraskuuta – Famke Janssen, alankomaalainen näyttelijä ja malli
• 5. marraskuuta – Tim Blake Nelson, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä ja laulaja
• 12. marraskuuta – Michael Kremer, vuoden 2019 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
• 14. marraskuuta – Patrick Warburton, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 18. marraskuuta – Nadia Sawalha, brittiläinen näyttelijä
• 20. marraskuuta – Hanne Harlem, norjalainen poliitikko
• 27. marraskuuta – Roberto Mancini, italialainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 27. marraskuuta – Adam Shankman, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä, tanssija ja koreografi
• 28. marraskuuta – Janne Haavisto, suomalainen rumpali, musiikkituottaja ja äänittäjä
• 29. marraskuuta – Don Cheadle, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 9. joulukuuta – Paul Landers, saksalainen kitaristi ("Rammstein")
• 10. joulukuuta – George Newbern, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 13. joulukuuta – Hideto Matsumoto, japanilainen muusikko ("X Japan") (k. 1998)
• 18. joulukuuta – Pierre Nkurunziza, burundilainen poliitikko, presidentti 2005–2020 (k. 2020)
• 21. joulukuuta – Jussi Hakulinen, suomalainen laulaja-lauluntekijä (k. 2022)
• 30. joulukuuta – Dag Johan Haugerud, norjalainen elokuvaohjaaja ja kirjailija

• Lesley Lokko, ghanalainen arkkitehti ja kirjailija

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1964 kuolleista henkilöistä

• 4. tammikuuta – Severi Savonen, suomalainen tuberkuloosilääkäri ja kansanterveystyön edistäjä (s. 1886)
• 5. tammikuuta – Aina Mannerheim, suomalainen laulaja (s. 1869)
• 8. tammikuuta – Julius Raab, Itävallan liittokansleri 1953–1961 (s. 1891)
• 12. tammikuuta – Yrjö Leiwo, suomalainen kokoomuslainen poliitikko ja päätoimittaja (s. 1884)
• 13. tammikuuta – Oskari Niemi, suomalainen taidemaalari (s. 1886)
• 17. tammikuuta – T. H. White, englantilainen kirjailija (s. 1906)
• 18. tammikuuta – Tyko Reinikka, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja (s. 1887)
• 21. tammikuuta – Joseph Schildkraut, itävaltalais-yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1896)
• 24. tammikuuta – Martti Ranttila, suomalainen taidemaalari (s. 1897)
• 29. tammikuuta – Alan Ladd, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1913)
• 30. tammikuuta – Väinö Tikkaoja, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1909)
• 1. helmikuuta – Sigge Stark, ruotsalainen kirjailija ja ravivalmentaja (s. 1896)
• 4. helmikuuta – Rolf Nordenstreng, ruotsinsuomalainen kirjailija ja rotuteoreetikko (s. 1878)
• 8. helmikuuta – Ernst Kretschmer, saksalainen psykiatri (s. 1888)
• 10. helmikuuta – Eugen Sänger, itävaltalainen lentokoneinsinööri (s. 1905)
• 12. helmikuuta – Jalmari Jaakkola, suomalainen historiantutkija ja professori (s. 1885)
• 13. helmikuuta – Werner Heyde, saksalainen lääkäri ja sotarikollinen (s. 1902)
• 14. helmikuuta – Otto Wuorio, suomalainen rakennusalan vaikuttaja ja teollisuusneuvos (s. 1887
• 15. helmikuuta – Aarne Blick, suomalainen jääkärikenraali (Mannerheim-ristin ritari) (s. 1894)
• 23. helmikuuta – Fredrik Klingstedt, suomalainen kemisti, kasvitieteilijä ja professori (s. 1881)
• 25. helmikuuta – Alexander Archipenko, yhdysvaltalainen kuvataiteilija (s. 1887)
• 28. helmikuuta – Georg Eriksson, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1901)
• 6. maaliskuuta – Paul I, Kreikan kuningas (s. 1901)
• 6. maaliskuuta – Ellen Johansson, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1873)
• 9. maaliskuuta – Paul Erich von Lettow-Vorbeck, saksalainen kenraali (Saksan joukkojen komentaja Itä-Afrikassa ensimmäisessä maailmansodassa) (s. 1870)
• 15. maaliskuuta – Waldemar Wohlström, suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja (s. 1879)
• 16. maaliskuuta – Atte Arola, suomalainen poliitikko ja maanviljelysneuvos (s. 1893)
• 18. maaliskuuta – Norbert Wiener, yhdysvaltalainen matemaatikko ja kybernetiikan perustaja (s. 1894)
• 22. maaliskuuta – Addison Richards, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä (s. 1887)
• 23. maaliskuuta – László Löwenstein (”Peter Lorre”), unkarilaissyntyinen näyttelijä (Maltan haukka) (s. 1904)

• 5. huhtikuuta – Douglas MacArthur, yhdysvaltalainen kenraali (s. 1880)
• 9. huhtikuuta – Eino Luukkanen, suomalainen hävittäjä-ässä ja Mannerheim-ristin ritari (s. 1909)
• 13. huhtikuuta – Veit Harlan, saksalainen elokuvaohjaaja (s. 1899)
• 14. huhtikuuta – Rachel Carson, yhdysvaltalainen biologi ja kirjailija (s. 1907)
• 16. huhtikuuta – Jorma Korpela, suomalainen kirjailija (s. 1910)
• 18. huhtikuuta – Ben Hecht, yhdysvaltalainen kirjailija, käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja (s. 1894)
• 22. huhtikuuta – Lars Moen, norjalainen poliitikko (s. 1885)
• 24. huhtikuuta – Gerhard Domagk, vuoden 1939 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen lääkäri ja bakteriologi (s. 1895)
• 28. huhtikuuta – Milton Margai, Sierra Leonen pääministeri (s. 1895)
• 29. huhtikuuta – Hilma Jalkanen, suomalainen naisvoimistelun uranuurtaja (s. 1889)
• 30. huhtikuuta – Olli Aulanko, suomalainen rehtori, Mannerheim-ristin ritari ja Kokoomuksen kansanedustaja (s. 1921)
• 3. toukokuuta – Gösta Diehl, suomalainen taidemaalari (s. 1899)
• 3. toukokuuta – Väinö Meltti, suomalainen poliitikko ja maaherra (s. 1898)
• 4. toukokuuta – Kaarel Robert Pusta, virolainen poliitikko ja diplomaatti (s. 1883)
• 7. toukokuuta – Gustav Sjaastad, norjalainen poliitikko (s. 1902)
• 9. toukokuuta – Lauri Simonsuuri, suomalainen kansanrunoudentutkija (s. 1910)
• 11. toukokuuta – Johannes Mustonen, suomalainen SKDL:n kansanedustaja (s. 1901)
• 17. toukokuuta – Otto Wille Kuusinen, suomalais-neuvostoliittolainen kommunistipoliitikko (Terijoen hallituksen pääministeri) (s. 1881)
• 21. toukokuuta – James Franck, vuoden 1925 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (s. 1882)
• 23. toukokuuta – Ada Nilsson, ruotsalainen lääkäri (s. 1872)
• 27. toukokuuta – Ruben Oskar Auervaara, suomalainen huijari (s. 1906)
• 27. toukokuuta – Jawaharlal Nehru (”Pandit Nehru”), ensimmäinen Intian pääministeri (s. 1889)
• 29. toukokuuta – Vihtori Karpio (”Olavi Kallio”), suomalainen kirjailija (s. 1885)
• 30. toukokuuta – Leó Szilárd, unkarilais-yhdysvaltalainen ydinfyysikko (s. 1898)
• 3. kesäkuuta – Frans Eemil Sillanpää (”Taata”), vuoden 1939 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut suomalainen kirjailija (s. 1888)
• 6. kesäkuuta – Albina Osipowich, yhdysvaltalainen uimari ja olympiavoittaja (s. 1911)
• 9. kesäkuuta – Max Aitken Beaverbrook, kanadalais-brittiläinen lehdenkustantaja ja poliitikko (s. 1871)
• 13. kesäkuuta – Erik Furuhjelm, suomalainen säveltäjä ja musiikkikirjailija (s. 1883)
• 14. kesäkuuta – W. G. Palmqvist, suomalainen arkkitehti (s. 1882)
• 18. kesäkuuta – Gunnar Calenius, suomalainen oopperalaulaja (s. 1896)
• 29. kesäkuuta – Eric Dolphy, yhdysvaltalainen jazzmuusikko (s. 1928)

• 1. heinäkuuta – Sigurd Islandsmoen, norjalainen säveltäjä (s. 1881)
• 8. heinäkuuta – Herman Paavilainen, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1879)
• 14. heinäkuuta – Axel, Tanskan prinssi (s. 1888)
• 19. heinäkuuta – Olavi Paavolainen, suomalainen kirjailija (Synkkä yksinpuhelu) (s. 1903)
• 21. heinäkuuta – Jean Fautrier, ranskalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari (s. 1898)
• 23. heinäkuuta – Oskari Lehtonen, suomalainen lakimies ja poliitikko (s. 1889)
• 23. heinäkuuta – Gunnar Marklund, suomalainen kasvitieteilijä (s. 1892)
• 26. heinäkuuta – William A. Seiter, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1892)
• 4. elokuuta – Johan Viktor Nätti (”Nätti-Jussi”), suomalainen metsätyömies ja kansantarinoiden hahmo (s. 1890)
• 7. elokuuta – Aleksander Zawadzki, Puolan presidentti (s. 1899)
• 9. elokuuta – Martha Neiglick-Platonoff, suomalainen ikoni- ja taidemaalari, puku- ja lavastesuunnittelija (s. 1889)
• 10. elokuuta – Kalle Kaarna, suomalainen elokuvaohjaaja ja taidemaalari (s. 1887)
• 11. elokuuta – Sulo Teittinen, suomalainen yli-insinööri ja Edistyspuolueen kansanedustaja (s. 1882)
• 12. elokuuta – Ian Fleming, brittiläinen kirjailija (James Bond) (s. 1908)
• 13. elokuuta – Oiva Kallio, suomalainen arkkitehti (Äyräpään kirkko) (s. 1884)
• 14. elokuuta – Johnny Burnette, yhdysvaltalainen rockabilly-muusikko (s. 1934)
• 20. elokuuta – Gyda Christensen, norjalainen näyttelijä (s. 1872)
• 21. elokuuta – Palmiro Togliatti, italialainen kommunistijohtaja (s. 1893)
• 22. elokuuta – Jaakko Hakala, suomalainen pappi, kansanedustaja ja päätoimittaja (s. 1912)
• 24. elokuuta – Uuno Alanko (”Uno Alanco”), suomalainen taidemaalari (s. 1878)
• 28. elokuuta – Yrjö Suomalainen, suomalainen viulisti ja musiikkikirjailija (s. 1893)
• 1. syyskuuta – Holger Nystén, suomalainen paperiteollisuuden vaikuttaja (s. 1905)
• 2. syyskuuta – Hugo Makkonen, suomalainen näyttelijä (s. 1896)
• 6. syyskuuta – Vernon Cottle, englantilainen moottoripyöräilijä (s. 1926)
• 6. syyskuuta – Iosif Sîrbu, romanialainen ampuja ja olympiavoittaja (s. 1925)
• 9. syyskuuta – Sakari Tuomioja, suomalainen poliitikko ja diplomaatti (virkamieshallituksen pääministeri) (s. 1911)
• 13. syyskuuta – Lempi Jääskeläinen, suomalainen kirjailija (s. 1900)
• 21. syyskuuta – Otto Grotewohl, DDR:n pääministeri (s. 1894)
• 28. syyskuuta – Harpo Marx, yhdysvaltalainen koomikko (Marxin veljekset) (s. 1888)

• 3. lokakuuta – Mikko Collan, suomalainen Edistyspuolueen kansanedustaja (s. 1881)
• 5. lokakuuta – Egon Schultz, itäsaksalainen rajavartioston kersantti (s. 1943)
• 6. lokakuuta – Eino Noponen, suomalainen näyttelijä (s. 1893)
• 10. lokakuuta – Eddie Cantor, yhdysvaltalainen näyttelijä, koomikko ja muusikko (s. 1892)
• 10. lokakuuta – Heinrich Neuhaus, venäläinen pianisti ja musiikinopettaja (s. 1888)
• 15. lokakuuta – Cole Porter, yhdysvaltalainen säveltäjä (”Love for Sale”) (s. 1891)
• 19. lokakuuta – Aarne Härkönen, suomalainen diplomi-insinööri, yritysjohtaja ja vuorineuvos (s. 1900)
• 20. lokakuuta – Herbert Hoover, Yhdysvaltain presidentti 1929–1933 (s. 1874)
• 21. lokakuuta – Aarno Snellman, suomalainen lääkäri ja neurokirurgi (s. 1893)
• 26. lokakuuta – Louis Sparre, ruotsalais-suomalainen taidemaalari (s. 1863)
• 29. lokakuuta – Osmo Pertola (”Kokemäen Uuno"), suomalainen koomikko (s. 1927)
• 29. lokakuuta – Väinö Salovaara, suomalainen poliitikko (s. 1888)
• 30. lokakuuta – Pertti Mutru, suomalainen koripalloilija ja käsipalloilija (s. 1930)
• 30. lokakuuta – Anna Wiik, suomalainen työväenliikkeen valistaja ja arkistonhoitaja (s. 1891)
• 3. marraskuuta – Aune Siimes, suomalainen keramiikkataiteilija (s. 1909)
• 6. marraskuuta – Hans von Euler-Chelpin, vuoden 1929 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalais-ruotsalainen biokemisti (s. 1873)
• 6. marraskuuta – Hugo Koblet, sveitsiläinen rata- ja maantiepyöräilijä (s. 1925)
• 8. marraskuuta – Viljo Revell, suomalainen arkkitehti (Toronton kaupungintalo) (s. 1910)
• 10. marraskuuta – Pierre de Polignac, Monacon prinssi (s. 1895)
• 12. marraskuuta – Rickard Sandler, Ruotsin pääministeri (s. 1884)
• 14. marraskuuta – Heinrich von Brentano, saksalainen poliitikko (s. 1904)
• 18. marraskuuta – Arvo Lönnroth, suomalainen professori ja Tie- ja vesirakennushallituksen pääjohtaja (s. 1881)
• 28. marraskuuta – Ville Pörhölä, suomalainen moukarinheittäjä ja kuulantyöntäjä (olympiavoittaja) (s. 1897)
• 1. joulukuuta – J. B. S. Haldane, brittiläinen geneetikko ja evoluutiobiologi (s. 1892)
• 6. joulukuuta – Pentti Eskola, suomalainen geologi (Eskolaiitti) (s. 1883)
• 17. joulukuuta – Victor F. Hess, vuoden 1936 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut itävaltalais-yhdysvaltalainen fyysikko, kosmisen säteilyn tutkija (s. 1883)
• 19. joulukuuta – Mauno Vannas, suomalainen silmälääkäri, professori ja poliitikko (s. 1891)
• 21. joulukuuta – Carl Van Vechten, yhdysvaltalainen valokuvaaja, kirjailija, musiikki-, tanssi- ja kirjallisuusarvostelija (s. 1880)
• 27. joulukuuta – Rosi Rinne, suomalainen näyttelijä (s. 1896)

• Nobelin fysiikanpalkinto: Charles Townes, Nikolai Basov ja Aleksandr Prohorov
• Nobelin kemianpalkinto: Dorothy Crowfoot Hodgkin
• Nobelin lääketieteen palkinto: Konrad Bloch ja Feodor Lynen
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Jean-Paul Sartre (kieltäytyi palkinnosta)
• Nobelin rauhanpalkinto: Martin Luther King

• Elokuvavuosi 1964
• Kirjallisuusvuosi 1964
• Musiikkivuosi 1964
• Urheiluvuosi 1964

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1964.